Nordic Nightmare – Tobin Carberry tuikkii Vilppaan kirkkaimpien tähtien taustalla

0
Tobin Carberry on ollut tällä kaudella ajoittain omissa korkeuksissaan.

Suurin huomio Vilppaan korisliigajoukkueessa kohdistuu Aaron Jonesiin, John Jordaniin ja Teemu Rannikkoon. Eikä syyttä, pyöriihän joukkueen hyökkäyspeli paljon näiden miesten ympärillä.

Vilppaassa piisaa kuitenkin onnistujia laajemmaltikin. Paras esimerkki joukkueen roolituksen napsahtamisesta uomiinsa on takamies, Vilppaan tapauksessa heittävä takamies Tobin Carberry.

26-vuotias Carberry oli viisi ensimmäistä ottelua salolaisjoukkueessa takamies. Siis nimenomaan se pelaaja, jonka tehtävänä oli pitää paljon palloa ja jakaa sitä muille.

Kun hyökkäyspeli ei tuossa vaiheessa aina soljunut erityisen hyvin, teki Carberry paljon niin sanottuja pakotettuja ratkaisuja. Väkinäiset korille ajot ja pidemmän matkan kahden pisteen heitot seurasivat toisiaan.

Sen jälkeen Vilppaaseen liittyi Jordan, ja suurin muutos kohdistui nimenomaan Carberryyn. Hänestä tuli niin sanottu heittävä takamies, eli pelipaikan numero vaihtui entistä selkeämmin ykkösestä kakkoseen.

193-senttisen pelaajan merkitys on suuri myös toisessa päässä kenttää. Viimeistään puolustamistaitojen ja -asenteen vuoksi mies täyttää huippuhankinnan tunnusmerkit.

– Nyt keskityn paljon fyysiseen puolustuspelaamiseen. Jos heitot menevät sisään, se on hyvä bonus, Carberry luonnehtii.

– Aika monelta jää huomaamatta se, että Tobin on aina vastustajan ykköspallonkäsittelijän puolustaja. Siinä hän on tehnyt fantastista duunia koko kauden, kehuu puolestaan Vilppaan päävalmentaja Joonas Iisalo.

Kaikkiaan rooli poikkeaa erittäin merkittävästi aiemmista Islannin kausista. Siellä hän oli pääsarjan sopimusten mukaisesti joukkueensa ainoa ulkomaalaispelaaja, jonka tehtävä oli tehdä ottelusta toiseen mieluiten vähintään 30 pistettä.

Carberryn tausta ja myös nykyhetki on yhdysvaltalaiskoripalloilijalle poikkeuksellinen. Suomi on siis jo toinen Pohjoismaa miehen peliuralla: Islannissa hän vietti peräti kolme kautta.

– Islantiin jäi paljon kavereita, ja tykkäsin siellä olemisesta. Suomessa olen keskittynyt toistaiseksi pitkälti koripalloon, vaikka olemmekin käyneet joitakin kertoja Helsingissä ja Turussa.

Mies on kotoisin Connecticutista. Varoitukset mahdollisista kovista pakkasista eivät hirvitä.

– Connecticutissa on talvisin melko kylmää. Itse asiassa oletin, että täälläkin olisi ollut viileämpää. Ehkä helmikuussa sitten tulee kunnon pakkasia, Carberry hymyilee.

Entä suomalainen ruoka?

– Ei ongelmaa, kuittaa mies kohteliaasti.

Joko kebabit on maistettu?

– Pyrin syömään terveellisesti, joten se on jäänyt vähemmälle. Joka kadunkulmassa tuntuu kyllä kebabravintola olevan.

Vielä pelillisiin asioihin. Aiemmin urallaan hieman yli 30 prosentin tarkkuudella kolmoset heittänyt Carberry on noussut koko Korisliigan huippukaukoheittäjien joukkoon. Vähintään kolme kolmosta ottelua kohti heittävistä pelaajista amerikkalainen on Jeb Iveyn jälkeen toiseksi tarkin lähes 45 prosentin onnistumisilla.

Suurin osa kolmosista on vapaita, jotka Carberry siis laittaa kovalla prosentilla koriin. Ammattinyrkkeilijä Robert Heleniuksen lempinimeä ja Carberryn omaa historiaa lainaten Vilppaalla on oma Nordic Nightmare – Pohjoinen Painajainen, jota ei saa jättää kaaren taakse vapaaksi, ja joka pitäisi pystyä ohittamaan jollakin keinolla.

Korisliigaa Vilpas­-KTP tänään kello 18.30 Salohallissa.

Jätä kommentti

Ole ensimmäinen kommentoija