Ongelmallinen aktiivimalli

1
Työttömyys on laskenut tänä vuonna. Aktiivimallilla tilannetta pyritään parantamaan edelleen.

Työttömyysturvan aktiivimalli otettiin käyttöön vuoden alussa. Vastustus on ollut ankaraa.
Laki hyväksyttiin eduskunnassa joulun alla, ja vuoden loppuun mennessä sen kumoamista vaativa kansalaisaloite oli kerännyt nimiä reippaasti yli vaadittavan 50 000:n rajan.
Kun asia etenee eduskunnan käsittelyyn, mallista on jo saatu kokemuksia.

Myöskään ammattiliitot eivät niele uudistusta noin vain. Ne ajavat samaa asiaa kuin kansalaisaloite, mutta kovemmilla keinoilla kuin allekirjoituksilla.
Paine painostaa hallitusta tulee kentältä. Esimerkiksi yli 220 000 jäsenen Teollisuusliiton valtuusto velvoitti joulun alla liittoa valmistautumaan poliittisiin lakkoihin aktiivimallin takia. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto on sanonut, että hallitusta tarvitsee herätellä, jos kansalaisaloite ei auta. Aalto pitää aktiivimallia niin rajuna vetona, että edelleen päällä olevaa kilpailukykysopimusta ei olisi syntynyt, jos siitä olisi tiedetty.
Mallia vastustetaan myös eduskunnassa. Laki hyväksyttiin hallituspuolueiden kansanedustajien äänillä.

Aktiivimallissa on kyse muutoksesta, joka leikkaa työttömyyskorvausta määräaikaisesti, jos työtön ei ole ollut 65 maksupäivän aikana osa-aikatöissä, toiminut yrittäjänä tai osallistunut työllistämispalveluihin.
Ensimmäisen kerran uudistus voi vaikuttaa työttömän saamaan korvaukseen huhtikuun alussa.
Aktiivimalli myös paransi työttömän asemaa. Työttömyyden alun karenssiaika lyheni seitsemästä päivästä viiteen.

Hallituksen tavoite on muuttaa työttömyysturvaa niin, että järjestelmä kannustaa nopeampaan työllistymiseen.
Työllistymiseen tarvitaan työtilaisuuksia. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä työ- ja elinkeinotoimistoissa noin 80 000. Työttömiä on lähes 200 000 enemmän.
Kukaan tuskin vastustaa uudistuksia, jotka auttavat ihmisiä pääsemään kiinni työelämään. Aktiivimalli ei kuitenkaan ole ongelmaton. Esimerkiksi mahdollisuudet edes pätkätöihin tai järkevään koulutukseen ovat erilaiset eri-ikäisillä ja eri puolilla maata.
Jos uudistus vain leikkaa työttömän toimeentuloa, se ei aktivoi, vaan rankaisee.

Jotkut poliittiset toimijat ovat jo kiirehtineet vaatimaan, että työttömien pitäisi muuttaa sinne missä palvelut ja työpaikat ovat lähellä.
Mielestäni vaatimus on Perustuslain vastainen.
Perustuslaki 9 pykälä säätää näin:
Liikkumisvapaus
Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jos tarkoitus on , kuten jotkut poliittiset toimijat vaativat, kaventaa Perustuslain 9 Pykälän säätämää vapautta, olisi Aktiivimallia säätävä laki pitänyt säätää Perustuslaillisessa järjestyksessä.
Nyt laki päätettiin yksinkertaisella enemmistöllä, joten on mahdollista, että Aktiivimallin seurannaisvaikutukset ovat Perustuslain vastaisia.