Popkulttuurissa riittää tutkittavaa

0
Musiikilla on aina ollut suuri rooli nuorisokulttuurissa.

Suomen ostetuimpien tietokirjojen kärjessä on elämäkerta- ja elämäntarinakirjallisuutta. Päähenkilöinä on populäärikulttuurin hahmoja seniorisarjalaisista teini-ikäisiin poptähtiin.
Viime syksynä ilmestyi kaksi salolaisjuurista teosta, joissa populaari- ja nuorisokulttuuriin paneudutaan taiteilijan elämäntarinaa laajemmin.

Salolaislähtöinen historiantutkija Essi Huuhka on kirjoittanut kulttuurin- ja sukupuolentutkijan, Aino Tormulaisen kanssa Ysärikirjan, jossa keskitytään 1990-luvun lapsiin, nuoriin ja arkeen.
Niinikään salolaissyntyinen toimittaja Mikko Vienonen julkaisi kollegansa Juha Niemen kanssa syksyllä kirjan, joka nimestään huolimatta ei kerro Beatlesistä Suomessa vaan siitä, miten suomalainen populäärikulttuuri syntyi ja villitsi kaupunkilaisteinejä.

Lapsetkaan eivät välttyneet kuulemasta lamasta, joka oli syvimmillään vuonna 1993, toteaa Essi Huuhka. Aikaa on tarkasteltu kirjallisuudessa talouden ja politiikan vaikuttajien silmin. Arkikokemuksetkin ovat yleensä aikuisten kertomia.
Spice Girls rummutti tyttöenergiaa, Kummeli-miehet hassuttelivat ja Disney tuotti animaatiospektaakkeleja. Koululaisten arjessa lama näkyi kuitenkin monella tavalla: kirjoja kierrätettiin, pyyhekumeja puolitettiin ja askartelutarvikkeissa pihisteltiin. Kaikkialla säästöliekkiä ei ole käännetty sen jälkeen ollenkaan isommalle.
Kahdenkymmenen vuoden takaisia aikoja voi silti jo muistella myös vanhoina ja hyvinä.
30-vuotias Huuhka sanoi Salon Seudun Sanomien haastattelussa kaipaavansa sitä, että kännyköistä huolimatta ei tarvinnut olla aina tavoitettavissa eikä seurata koko ajan tulevaa uutta tietoa.

Ysärikirjan ja Beatles-opuksen kuvaamien aikojen välillä on 30 vuotta. Musiikista kiinnostunut 1960-luvun nuori törmäsi niukkuuteen, kun äänilevyn saadakseen piti säästää rahaa. 1990-luvun niukkuutta oli se, että merkkivaatteiden kopioita käytiin ostamassa Tallinnassa.
2010-luvun Suomessa puhutaan someraivosta ja kahtia jakautuvasta kansakunnasta, mutta mitä mahtaa nousta esiin, kun muutaman vuosikymmenen päästä tutkitaan tämän ajan nuoriso- ja popkulttuuria? Todennäköisesti jotain, mikä aikuisilta menee nyt ohi.