Trumpin strategista turvattomuutta

1

VESA JAAKOLA. Yhdysvaltain presidentillä on eniten valtaa maailmassa. Nyt tuota suurta valtaa käyttää Donald Trump. Edeltäjiinsä verrattuna hän on paljossa erilainen. Sisäpolitiikan lisäksi hän on muuttamassa maansa ulkosuhteita.
Muutosten suuntia on kirjattu uuteen turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan, joka julkaistiin äskettäin. Siinä Yhdysvaltain näkemys maailmasta on erilainen kuin aiemmin.

Trump aikoo torjua turvallisuusuhkia enimmäkseen yksin, vähentämällä yhteistyötä jopa entisten liittolaisten kanssa. Hänen mukaansa yhteistyö ei ole tuottanut riittävästi tuloksia, ja Yhdysvaltoja uhkaavat vaarat ovat vain kasvaneet.
Trump näkee maailman ja maailmanpolitiikan kilpakenttänä, jossa kaikki valtiot ajavat itsekkäästi omia kansallisia etujaan. Hänen strategiansa avainsana onkin nationalismi, oman kansan edut ensin. Syksyn YK-puheessaan hän suositteli nationalismia muillekin valtioille ulkopoliittisen toiminnan ohjenuoraksi.
Tällainen puhe muistuttaa vastaavia ennen maailmansotia. Silloinkin, 1910- ja 1930-luvuilla suurvaltojen johtajat puhuivat nationalismista kuin Trump nyt. Seuraukset tunnetaan.
Uudessa strategiassaan Trump ummistaa silmänsä niiltä maailmanlaajuisilta ongelmilta, joista turvattomuutta sikiää. Niiden ratkomiseen tarvittaisiin kipeästi valtioiden välistä yhteistyötä. Ongelmista mainittakoon tässä kolme.
Ensimmäinen on ilmastonmuutos. Sitä Trump ei edes mainitse turvallisuusuhkana. Hän pitää kaikkien elämää uhkaavaa muutosta vain mielipideasiana. Hänen päätöksensä irrottaa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta on vastuuton.
Yhdysvaltain turvallisuutta Trump aikoo lisätä asevarustelulla. Sitä rahoitetaan valtionbudjetissa kymmenen prosenttia entistä enemmän. Etenkin ydinaseistusta uudistetaan ja tehostetaan. Tällainen varustelukin muistuttaa ajoista ennen maailmansotia.
Maailma olisi kaikille turvallisempi paikka, jos suurvallat kilpailisivat aseriisunnassa. Nykyinen kilpavarustelu Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän kesken lisää turvattomuutta kaikkialla, myös Suomen lähialueilla.
Kolmas ongelmisto, jonka ratkomiseen Yhdysvaltojakin tarvittaisiin entisenlaiseksi kumppaniksi, on köyhyyden kierre kaikkine vitsauksineen vähiten kehittyneissä maissa. Niistä leviää monenlaista turvattomuutta esimerkiksi huumerikollisuutena, terrorismina ja pakolaisvirtoina yli rajojen.
Nyt Yhdysvallat on vähentämässä kehitysrahoitusta sekä kahdenvälisissä että kansainvälisissä hankkeissa, eniten YK-ohjelmilta köyhyyden vähentämiseksi. Tälläkin tavalla se heikentää maailman turvallisuutta ja luo turvallisuusuhkia myös itselleen.

Pari vuosikymmentä jatkuneessa globalisaatiossa valtioiden rajat ovat madaltuneet. Kansojen ja valtioiden vuorovaikutus on vilkastunut kaikkien hyödyksi, ei vähiten maailmankaupassa, tietoliikenteessä ja ihmisten liikkuvuudessa.
Presidentti Donald Trump näkee toisin ja aikoo asettaa esteitä ja muureja hankaloittamaan monien kansojen ja valtioiden vuorovaikutusta Yhdysvaltain kanssa. Tuskin tämäkään vahvistaa Yhdysvaltain turvallisuutta.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

Lautamies

Hyvä kirjoitus Vesa Jaakolalta. Yllämainittuihin uhkiin voi lisätä uhkana Yhdysvaltain valtavan valtionvelan, joka on n. 20 000 miljardia dollaria, paisuttamisesta käytännössä entisestään, joka voi johtaa talousvaikeuksiin, jotka uhkaavat samalla koko maailmantaloutta.

Uusi veroratkaisu maassa ei osoita huolen kantamisesta tästäkään.