Tuhat rikki IoT Campuksella

5
AMK on ottanut kampuksen Kiila-rakennuksesta käyttöönsä kahdessa kerroksessa noin 3500 neliötä. Sairaanhoitajaksi opiskelevat Mimmi Ahonen ja Monica Huunonen kiittelevät uuden opinahjon tiloja uudenlaisiksi, lupaaviksi ja tarpeen mukaan helposti muokattaviksi.

Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön muutto Ylhäistentien rakennuksesta Salo IoT Campukselle nosti kampuksen tilojen käyttäjämäärän kerralla yli 1300:aan. AMK:n lukukausi käynnistyi maanantaina uusissa tiloissa. AMK:n Salon yksikössä on 850 opiskelijaa ja nelisenkymmentä työntekijää.
Muuttajat pitivät uusia tiloja kivoina ja lupaavina, vaikka käyttökokemusta ei vielä ollut muutamia tunteja enempää. – Vaikuttaa toimivalta, on enemmän säpinää, kertoivat sairaanhoitajaopiskelijat Mimmi Ahonen ja Monica Huunonen.
Myös IoT Parkin Jukka Vakula iloitsi tulijoista: – Nyt alkaa näyttää ja tuntua aidosti kampukselta!

– Täällä on erilaista. Perinteinen teoria- ja luento-opetus on jäämässä vähemmälle, yhä enemmän tehdään ryhmissä ja toimeksiantoina. On paljon joustavia ja avoimia oppimistiloja, mikä tukee AMK:n nykyistä strategiaa, Turun AMK:n kiinteistöpäällikkö Markus Forstén kuvaa toimitiloja.

Bisnesakatemialaisille tekniikkaa ja liiketaloutta opettava Kai Schleutkerin mukaan Salo IoT Campuksen sangen yrityshenkinen ympäristö on innostava ja tulee varmasti luomaan sitä paljon puhuttua synergiaa yritysten sekä opiskelijoiden välillä.
– Kynnys ihmisten ja ajatusten kohtaamisille on täällä alhainen tilojen avoimuuden ja yhteiskäytön takia. Ja kun menee Kiilan lounasravintolaan, samassa pöydässä voi istua tuleva työnantaja, Schleutker sanoo.

Lue koko juttu 16.1.2018 lehdestä

Marko

Pistäkää tilastoja, montako työntekijää on tullut Salon ulkopuolelta vai onko vaan kaupunki siirtänyt toimintojaan tähän uuteen himmeliin.

Qsi

Ikinä käynyt sisällä? Tuolla on kymmenittäin firmoja ja suurin osa työllistää enemmän kuin yksittäisen yrittäjän. Toki Yrityssalo ja Kumman Touhua ovat kaupungin juttuja ja vieläpä isoja toimijoita (kampuksen mittakaavassa) , mutta kokonaisuuden rinnalla ne ovat selkeä vähemmistö. Salon ulkopuolelta tulleita isoja ovat mm. Pervacio ja Turun amk, käsittääkseni pienemmistä yksityisen sektorin tulijoista 15-20 on aiemmin toiminut muualla kuin Salossa.

Ex-Noksu

Qsi, sinun väittämäsi eivät pidä paikkansa. Esim. Pervacion kaverit ovat entisiä Nokialaisia, istuneet vuosikaudet Kamman 3. kerroksessa… Myöskään AMK:ta ei tule laskea mukaan jos toimipaikka siirtyy parilla kilometrillä. En tiedä yhtään Salon ulkopuolista firmaa, joka olisi siirtänyt toimintansa IoT-luukkuun muualta. Kerro jos tiedät?

Torso nykyisellään

AMK:sta puuttuu kokonaan tekniikan opetus. Lisäksi tarvittaisiin tekniikan ja liiketalouden yliopistotasoista opetusta. Nykytilanteessa synergian syntyminen on toiveajattelua.

Veronmaksaja

Niin, nyt on aikaansaatu Salon sisäinen muuttoliike, ja ne uudet tulijat muutamaa start uppia lukuunottamatta puuttuvat kokonaan. Nyt mennään siis selvästi kiinteistöbisneksen ehdoilla, mika tosin oli jo koko projektin alussa selvilläkin (seinät vai sisältö?). Salossa on hukattu jopa 5 vuotta aikaa elinkeinoelämän monipuolistamiselta, kun ensin haikailtiin ison toimijan perään ja huuhailtiin kaiken maailman hyperlooppien kanssa. Kamalaa tässä vain se, että vuonna 2019 ennustetaan jo uuden laman alkua, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen nousukausi jää varsin lyhyeksi, eikä Salo kerinnyt tähän nousuun mukaan lainkaan. Siinäö sitä on ihmettelemistä, kun kaupunki on täynnä tyhjää toimitilaa. Toivottavasti veronmaksajien kukkarolla ei käydä IoT campuksen… Lue lisää »