Valkoisen Suomen näkökulma hallitsi opetusta pitkään – kuva sisällissodasta monipuolistui vasta 60-luvulla

4

Vapaussota, kansalaissota, punakapina, sisällissota. Vuoden 1918 tapahtumilla on monta nimeä. Kouluopetuksessa käytetyt termit ovat aina olleet aikansa näköistä.
Professori Jukka Rantala kertoo, että koulukirjat 1900-luvun alkupuolella olivat kauttaaltaan niukkia. Sisällissota kuitattiin usein parilla kappaleella. Silloin ei tosin vielä käytetty termiä sisällissota.
– Jos ajatellaan Suomen ehkä myydyintä oppikirjakaksikkoa, Oskari Manteretta ja Gunnar Sarvaa, niin heidän 1920-painoksessaan puhutaan punakaartilaiskapinasta ja vapaustaistelusta, sanoo Rantala, historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Helsingin yliopistossa.
Alkuaikoina tapahtumat kuvattiin punaisena kapinana, jota seurasi vapaustaistelu. Tapahtumien taustoja ei avattu. Sota nähtiin sotatapahtumina, ja mikrohistoriaa, kuten naisten ja lasten roolia, ei avattu.
Sekä kansakoulun että oppikoulun kirjoissa asiaa käsiteltiin valkoisen Suomen näkökulmasta. Rantala kertoo, että meni puolisen vuosisataa ennen kuin asiaa alettiin koulukirjoissa katsoa myös toiselta puolelta.
-Ensimmäinen oppikirja, jossa asiaa kunnolla käsitellään oli Veikko Huttusen keskikoulukirja Vuosisadat vierivät, joka ilmestyi vuonna 1965. Siinä valkoisten ja punaisten motiiveja tarkasteltiin samalla lailla, Rantala sanoo.

”Kansalaissota Kekkosen ajan konsensustermi”

Väinö Linnan Pohjantähtitrilogian toinen osa julkaistiin vuonna 1960. Rantalan mukaan kirja aiheutti keskustelua historiantutkijoiden parissa ja johti aiempaa monipuolisempaan kuvaan sisällissodan tapahtumista.
Samaan aikaan vanha termi vapaussota alkoi väistyä oppikirjoista ja antaa tilaa käsitteelle kansalaissota.
– Sanasta kansalaissota on sanottu, että se on Kekkosen ajan konsensustermi. Sana ei leimaa kumpaakaan puolta.
Termi sisällissota ilmaantui oppikirjoihin vasta 1990-luvulla, Rantala sanoo. Sisällissota sanana peilaa myös ulkovaltojen vahvaa läsnäoloa sodan ajan tapahtumissa. Aikaisemmin esimerkiksi saksalaisten motiiveja tulla valkoisten avuksi ei Rantalan mukaan pahemmin käsitelty.
Hiljalleen historianopetuksessa nousi myös vallalle historiallista ajattelua kouliva opetus, jossa oppikirjoihin nostetaan aikalaisdokumentteja ja oppilaita kannustetaan ymmärtämään tapahtumien taustoja.

Tavallisen ihmisen tarinoita

Nykyään sisällissotaa käsitellään sekä yläkoulussa että osana lukion pakollisia kursseja, sanoo Jorma Kauppinen Opetushallituksesta.
Oppilas voi törmätä esimerkiksi viime vuonna julkaistuun 1918 – Minä olin siellä -oppimateriaaliin. Aineiston on tuottanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS).
Arkistotutkija Nelly Laitinen (SLS) kertoo, että materiaali on kaksikielistä siksi, että tekijät haluavat painottaa, että sisällissota oli tragedia, joka kosketti kaikkia suomalaisia – kielestä ja asemasta riippumatta. Projekti oli alun perin Laitisen idea, mutta sen toteuttamiseen osallistui suuri määrä asiantuntijoita.
– Halusimme myös murtaa vanhoja ennakkoluuloja, joiden mukaan kaikki ruotsinkieliset olivat valkoisia. Molempia oli kummallakin puolella, sanoo Laitinen.
– Aito arkistomateriaali ja tavallisten ihmisten tarinat pakottavat oppilaat ottamaan kantaa subjektiivisiin näkökulmiin ja olemaan lähdekriittisiä.

STT

Kuvat:

Jätä kommentti

4 Kommenttia "Valkoisen Suomen näkökulma hallitsi opetusta pitkään – kuva sisällissodasta monipuolistui vasta 60-luvulla"

Onko näitä pakko kaivaa, kun ei sitä objektiivisuutta kuitenkaan tässä aiheessa lopultakaan osoita kukaan.

Sananselittäjät

Totuudenjälkeiset sananselittäjät muuntelevat termin ”sisällis-” merkitystä: ”Sisällissota sanana peilaa myös ulkovaltojen vahvaa läsnäoloa vuoden 1918 tapahtumissa.” Huhhuh!

Keväällä 1918 käytiin paljolti geopoliitiikan ja ex-emämaan masinoima sota valtiollisten, yhteiskunnallisten, sosiaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten valtaresurssien ja myös kansalaisoikeuskoodin elinehtoeväiden lähtökohtaisesta uusjaosta itsenäistyvän kansakunnan alkuasetuksia tehtäessa. Lenin aseisti punakapinalliset ja päätti 1.3.1918 tulevan neuvostotasavallan nimen: Suomen Sosialistinen Työväentasavalta.

”Sanaselittäjät” taas tyystin jättää mainitsematta Saksan osuuden sisällissodassa, jääkärien koulutuksen ja Saksan joukkojen merkityksen. YLE juuri julkaisi mielenkiintoiset luvut kuolleista. Verrattuna taistelutilanteisiin, punaisia kuoli moninkerroin laittomissa teloituksissa sekä nälkään ja tauteihin näännytettynä vankileireillä. Harmi vain että näistä kuolleista vastanneita lahtareita ei ehditty saada aikanaan oikeuden eteen. Oli vain voittajan oikeus ja totuus, mikä ujutettiin oppikirjoihinkin. Totuutta Suomessa eivät kaikki edelleenkään halua myöntää, sadan vuoden jälkeenkään.

Eräs lahtarien puolue taannoin vaaleissa mainosti että ”vastakkainasettelun aika on ohi”. Ei todellakaan ole, näkyy näistäkin kommenteista sekä ”aktiivimallista” kun lahtarit ovat hallituksessa. Vastakkainasettelu päinvastoin kärjistyy ainakin 2019 vaaleihin asti.

Oli vain voittajan oikeus ja totuus. Oletko kuullut sodasta, jossa olisi vain häviäjän oikeus ja totuus?