Koulutus, koulutus ja koulutus

2

LIISA WRIGHT. Suotta ei presidentti Tarja Halonen ole useampaan otteeseen selittänyt Suomen menestystä kolmella tekijällä: koulutus, koulutus, koulutus!
Viimeisen sadan vuoden aikana kehitys on ollut huimaava köyhästä maatalousyhteiskunnasta joiltain osin teollisuuden sekä tieteen ja taiteen huippumaaksi. Vain koulutukseen panostaminen ja rahoituksen oikea suuntaaminen mahdollistavat positiivisen jatkon.

Perusasteen koulutus Suomessa on kansainvälisestikin niin korkealle arvostettua, että siitä on tullut vientituote. Nyt on suunnitteilla muutoksia, jotka tulisivat edistämään oppimista.
Korkeakoulujen osalta emme kuitenkaan ole maailman huippuluokkaa. Helsingin yliopisto on kansainvälisillä rankinglistoilla suomalaisista korkeakouluista ensimmäisenä ja sijoittuu niillä noin sadanneksi.
Meillä on liian monta yliopistoa, joista valmistuu liikaa työttömiä. Käänne parempaan on alkanut, ja viime vuoden lopussa tohtoreista oli enää vähän yli tuhat ja kaikista korkeakoulututkinnon suorittaneista runsaat 40 000 työttöminä.
Korkeakoulut haluavat tuottaa maistereita ja tohtoreita, koska saavat rahoitusta näiden tutkintomäärien perusteella. Korkeakoulujen pitäisi kuitenkin seurata työmarkkinoiden tilannetta eikä hyväksyä liikaa opiskelijoita aloille, joilla on jo valmiiksi työttömyyttä.
Toinen syy lisääntyneisiin tohtorintutkintoihin on, että valmistuttuaan työttömäksi maisteriksi moni yrittää parantaa tilannettaan jatkamalla opiskelua. Mutta jos ei vielä silloinkaan työpaikkaa löydy Suomesta, on muutto ulkomaille joskus ainoa mahdollisuus työllistyä. Ja tämä on hölmöläisyhteiskunnan rahanhaaskuuta ja pahimmanlaatuista aivovuotoa.

Sopii miettiä myös, tarvitaanko kaikkiin ammatteihin korkeakoulututkintoa vai antaisiko vähempikin koulutus yhdistettynä sopivaan luonteeseen ja esimerkiksi tunneälyyn riittävät edellytykset työn hoitamiseen.
Tarvitseeko lastentarhanopettaja korkeakoulututkintoa ollakseen hyvä kasvattaja? Monet perheet ovat täysin tyytyväisiä perhepäivähoitajan työhön lastensa hoitajana, vaikka tältä ei vaadita korkea-asteista koulutusta.
Huolestuttavan monella lapsella on kuitenkin todella vakavia käytöshäiriöitä. Nämä lapset tarvitsevat tietenkin heidän ongelmiinsa perehtyneen ja koulutetun kasvattajan apua.
Kohtalaisen uusia tutkintoja ovat taiteen maisteri ja tohtori. Näitä toki tarvitaan opetus- ja tutkimustyöhön, mutta itse taiteen arvostus ei voi perustua tekijän tutkintoon. Monet taiteilijat ovat kuitenkin tyytyväisiä jatko-opiskeluunsa.
En käsitä, mihin pappi tarvitsee ylemmän korkeakoulututkinnon. Tai ei ainakaan sellainen pappi, jota itse arvostaisin. Minusta papin tärkein tehtävä on auttaa ihmisiä läsnäolollaan ja pitää huonompiosaisten puolta. Näin hän palvelisi seurakuntalaisiaan, joista suurin osa ei perusta kirkonmenoista eikä kirkon oikeasta opista.
Nyt pappi tavoittaa työssään hyvin pienen ryhmän ja yleensä vain samoja ihmisiä. Harva janoaa sanan kuuloa, mutta kaipaisi lievitystä yksinäisyyteensä ja ystävällistä sanaa ja kohtaamista.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.

Kravatto

Valtio säästää, kun se velkaantuu ja on velkainen. Mutta jos panostaa rahallisesti koulutukseen, vaikka velkarahalla, niin uskoisin, että rahoittajat katsoisivat suopeasti, kun koulutukseen panostetaaan. Silloin Suomi pitää kilpailukyvyn ja menestyy ja voi maksaa velkoja.

Voin toki olla väärässä.

Aspire

Olet varmasti oikeassa. Osaaminen on luupin alla.
Hulluinta on leikata koulutuksesta.