Kun karja katoaa

5

MINNA MÄÄTTÄNEN. Teinitytön silmät kipinöivät kiukkua. Hän ei aio syödä lihaa eikä juoda maitoakaan, alunperin vasikalle tarkoitettua. Äiti koettaa hieman myötäillä – lihansyöntiä voisi totta kai vähentää ja tietysti elämillä pitäisi olla paremmat oltavat – mutta vaihtaa jälleen jauhelihan Härkikseen siirtäen näin ongelman tuonnemmaksi.
Tuore maailmanparantaja omassa keittiössä herättää kunnioitusta ja hieman ihastustakin.

Kaupassa ilo laimenee, kun vanhempi paneutuu puolta kalliimpiin kasvimaitoihin ruokamenojen kasvua huokaillen, hintahaitarin yläpäästä löytyy sentään yksi kotimainen valmistaja. Kasvisvaihtoehtoja löytyy lähes kaikkeen muuhunkin, mutta kalliimmaksi tullen.
Mistä muusta säästää, jotta täyteen vegetarismiin olisi varaa ja onko ruuasta tinkiminen edes järkevää?
Iltamyöhään televisiossa huutokauppakeisari tinkii tavaroiden hinnasta, mutta arjen karusellia pyörittävä huoltaja ei nyt saakaan tuttua lepohetkeään. Teinin aatteellisuus haastaa kuvittelemaan utopiaa, sitä mitä seuraisi, jos lopulta koko maailma hylkäisi eläinperäiset tuotteet.
Luultavasti kaikki karja katoaisi, tokkopa kukaan sitä vain silmäniloksi kasvattaisi. Seuraavaksi katoaisivat kissat ja koirat, jotka lihansyöjinä eivät kasvisruoalla pitkälle pötkisi. Jäljelle jäisivät ehkä vain hevoset ja jotkin muut kasvinsyöjälemmikit sekä villieläimet.
Riistan ohella kalakannat jatkaisivat eloaan ihmisen kajoamatta. Karjan mukana loppuisi myös lanta, jolla pellot ravitaan. Keinolannoitteita tarvittaisiin rutkasti lisää ja ainakin luomuviljely vaikeutuisi.
Vielä teini tarkenee tennareissa, mutta vanhempi varoo vilustumista. Karjan mentyä vaatetuksesta häviäisivät pohjoisen mainiot lämmikkeet: nahka, untuvat ja villa. Kumi- tai tekonahkasaappaassa villasukan korvaisi ehkä polyesterinen pörrösukka – kummanko sukan hiilijalanjälki ja muu ympäristövaikutus on lopulta suurempi, kun tekokuiduista irtoaa mikromuovia pesuveden mukana aina meriin asti?

Ilmasto on muuttumassa, mutta vielä ei eläinproteiinia korvaava soija kasva Suomen leveyksillä. Jokaviikkoisella kiertoradallaan marketin hyllyjen välissä ruokakaupan kanta-asiakas puntaroi maailman ääristä tuotujen korvaavien ruokatarvikkeiden ekologisuutta verrattuna kotimaan antimiin kuten lähimaisemia hoitavan laidunkarjan luomulihaan.
Hänestä ei myöskään ole pitemmän päälle viisasta väheksyä omavaraisuutta saati päästää sitä hiipumaan. Häntä huolettaa, saavatko kasvavat nuoret riittävästi terveyden rakennusaineita valitessaan aatteellisen ruokavalion kenties heppoisin ravitsemustiedoin.
Ehdottomilla aatteilla voi olla kääntöpuolia, joita ei tule ajatelleeksikaan, ja monesti joko-tai -ajattelua paremmin saattaa sittenkin toimia sekä-että -vaihtoehto. Kasvikset ja niihin liittyvä tuotekehittely ovat tarpeen ihmisen ja ilmaston hyvinvoinnille, mutta kautta aikojen ihminen on tarvinnut myös eläimiä selviytyäkseen ja niistä on käytetty tarkasti kaikki mitään hukkaan heittämättä.
Maailmanparantaminen on monimutkaista palapeliä, sen sijaan maailmanpahentaminen onnistuu jokaiselta, jopa ihan vahingossa.

Urpo

Erinomaisen aiheellista pohdiskelua. Yhden asian muuttaminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan ja lopputulos ei ole välttämättä alkuunkaan sitä, mitä sen olettaa olevan. Jos esimerkiksi karjan lantaa ei ole saatavilla, pitää se maataloudessa korvata synteettisillä tuotteilla.
Yhdestä asiasta lihaongelman ratkaisua voisi kuitenkin ilman haitallisia sivuvaikutuksia aloittaa. Suomalaisissa metsissä on vakava ylituotantotilanne hirvieläinten lihasta. Tätä kotimaista, osin vieraslajiperäistä luomulihaa soisi tuotavan pakastimiin ja pöytiin huomattavasti nykyistä enemmän. Samalla helpotettaisiin tilanteesta johtuvaa ahdinkoa, mikä tällä hetkellä kohdistuu luontoarvoihin, metsien virkistyskäyttöön, ihmisten terveyteen, liikenneturvallisuuteen ja metsätalouteen.

puutarhuri

Kyllä siinäkin ongelmia tulee jos navetoissa ja sikaloissa kasvatettava liha korvataan hirvieläinten lihalla. Hirvieläinmäärää pitäisi kasvattaa todella paljon. Nytkin niistä on paikoin jo valtava riesa. Kyllä kasvatus täytyy tapahtua ainakin aidatuissa tiloissa.

Urpo

Tarkoitus ei ollut ehdottaa, että punaisen lihan tuotanto korvattaisiin hirvieläimillä. Tarkoitus oli sanoa, että syödään noita niin paljon, että niiden määrä putoaa kestävälle tasolle. Valkohäntäpeurat joutaa hävittää kokonaan. Sen jälkeen meillä on jo monta ongelmaa vähemmän.

Ässä

Hirvet laiduntavat myös maanteiden varsilla sekä pelloilla, jotka on saatettu juuri lannoittaa apulannalla tai käsitellä jollain kasvinsuojeluaineella. Ei hirvi osaa laskea suojavyöhykkeitä tai varoaikoja. Se ei todellakaan ole luomutuotannon normeja täyttävää lihaa.

Karjankasvatus, niin lihan, maidon kuin kananmunienkin tuotanto myös työllistää paljon ihmisiä, sekä suoraan että välillisesti. Karja pystyy laiduntamalla hyväksikäyttämään maita, joissa ei pysty ihmisravinnoksi mitään viljelemään. Eivätkä kaikki eläintilalliset ole valmiita vaihtamaan tuotantosuuntaa. Karjankasvatuksessa on erilaiset tuotantotilat ja laitteet kuin kasvintuotannossa. Ei monellakaan ole varaa investoida uuteen alaan.

Riittäisikö siis kasvisruokaa kaikille, kun tuottajat vähenisivät ja kasvistuotantoon soveltuva pinta-ala olisi pienempi kuin eläintuotantoon soveltuva.

Henna

Jos karja katoaisi, uskon myös vahvasti, että maailma ja Suomi näyttäisi erilaiselta kyllä. Mieti kuinka paljon valtion varoja säästettäisiin, kun poistuisivat elintapasairaudet; diabetes, sydänsairaudet, monet suolisto-, reuma-, ja syöpäsairaudet. Nämä kun ovat ihan tutkitusti eläinperäisten tuotteiden syönnin aiheuttamia, siitä on turha kiistellä. Olen myös samaa mieltä, että soijan syönti ei ole ekologista, ja monelle se on myös allergisoiva; mutta onneksi meillä on kotimaisia vaihtoehtoja ja innovaatioita kuten vaikka härkis, nyhtökaura, nyhtöherne etc. Näiden tuotteiden valmistus vielä laajemmassa mittakaavassa työllistäisi ihmisiä siinä missä lihatalouskin. Samalla myös hinnat olisivat alhaisempia, vaikkakin jo nyt oma kauppakassini on yhtä edullinen kuin lihansyöjänä; kasviksia kannattaa… Lue lisää »