Suomen osuus Pyeongchangissa jaetuista mitaleista oli kaksi prosenttia

0
Iivo Niskanen toi Suomen ainoan kultamitalin, kun taas Krista Pärmäkoski toi puolet Suomen kaikista mitaleista.

Suomen menestys 2010-luvun talviolympialaissa on ollut lähes identtistä, jos lasketaan Suomen osuus kaikista jaetuista mitaleista.

Pyeongchangissa Suomi voitti jaossa olleista 307 mitalista kuusi. Eli kaksi prosenttia. Neljä vuotta sitten Sotshissa Suomen osuus oli talvikisahistorian pienin (1,7 prosenttia) ja vuonna 2010 Vancouverissa lähes sama kuin nyt.

Sotien jälkeen Suomen osuus mitaleista liikkui 8–13 prosentin välillä. Viimeisen kerran Suomi voitti yli 10 prosenttia mitaleista Sarajevossa 1984 ja viimeisen kerran yli viisi prosenttia Naganossa 1998.

Vielä Naganossa Suomen menestys oli rinnastettavissa vahvaan nelosolueen (5,9 %), mutta viime vuosina menestys on jäänyt laihan ykkösoluen tasolle (1,7–2,0 %).

Trendi on selvä: talviolympialaisissa jaetaan kerta kerralta enemmän ja enemmän mitaleita, mutta Suomen mitalimäärä pysyy suurin piirtein samana. Se kertoo ennen kaikkea kilpailun kovenemisesta ja talviurheilun globalisaatiosta.

20 vuotta sitten Naganossa jaettiin 102 mitalia vähemmän kuin Pyeongchangissa. Suomi voitti Naganossa peräti 12 mitalia. Suhteessa samanlainen saalis olisi tarkoittanut Pyeongchangissa peräti 18 mitalia. Yli 18 mitalin maita oli Pyeongchangissa vain viisi.

Ja kun lajien määrä kasvaa, paukkuvat mitaliennätykset. Norja voitti mitalitilaston ennätyksellisellä 39 mitalin saaliilla (14–14–11). Norja voitti 12,7 prosenttia kaikista mitaleista.

Toinen naapurimaa Ruotsi voitti 14 mitalia (4,6 %), mutta laadultaan mitalit olivat ensiluokkaisia: seitsemän kultaa, kuusi hopeaa ja vain yksi pronssi.

Ruotsin takana mitalitilaston seitsemäntenä oli kisaisäntä Etelä-Korea, joka voitti yhteensä 17 mitalia, pääasiassa kaukalopikaluistelusta.

Tuleva kisaisäntä Kiina voitti Suomen tavoin vain yhden kultamitalin, mutta yhteensä yhdeksän mitalia. Tuo määrä saattaa vähintään tuplaantua neljässä vuodessa, sillä kotiedun lisäksi Kiina on rakentamassa melkoista olosuhde-etua: Kiinan keskusjohdon tavoitteena saada 300 miljoonaa talviurheilun harrastajaa vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoittaa 2 000 uuden jäähallin ja 500 uuden hiihtokeskuksen rakentamista.

Se taas tietää vain yhtä asiaa: neljän vuoden kuluttua Pekingissä Suomen mitalit ovat entistä tiukemmalla.

Suomen prosentuaalinen osuus talviolympialaisten mitaleista

(Kisat, kultaa–hopeaa–pronssia, osuus jaetuista mitaleista)
1924 Chamonix 4–4–3 22,5 % (11/49)
1928 St. Moritz 2–1–1 9,8 % (4/41)
1932 Lake Placid 1–1–1 7,1 % (3/42)
1936 Garmisch-Partenkirchen 1–2–3 11,8 % (6/51)
1948 St. Moritz 1–3–2 8,8 % (6/68)
1952 Oslo 3–4–2 13,4 % (9/67)
1956 Cortina d’Ampezzo 3–3–1 9,7 % (7/72)
1960 Squaw Valley 2–3–3 9,9 % (8/81)
1964 Innsbruck 3–4–3 9,7 % (10/103)
1968 Grenoble 1–2–2 4,7 % (5/106)
1972 Sapporo 0–4–1 4,8 % (5/105)
1976 Innsbruck 2–4–1 6,3 % (7/111)
1980 Lake Placid 1–5–3 7,8 % (9/115)
1984 Sarajevo 4–3–6 11,1 % (13/117)
1988 Calgary 4–1–2 5,1 % (7/138)
1992 Albertville 3–1–3 4,1 % (7/171)
1994 Lillehammer 0–1–5 3,2 % (6/183)
1998 Nagano 2–4–6 5,9 % (12/205)
2002 Salt Lake City 4–2–1 3,0 % (7/234)
2006 Torino 0–6–3 3,6 % (9/252)
2010 Vancouver 0–1–4 1,9 % (5/258)
2014 Sotshi 1–3–1 1,7 % (5/295)
2018 Pyeongchang 1–1–4 2,0 % (6/307)