Toiveammatti ei aina työllistä

1
Robotit ovat korvanneet ihmiskäsiä teollisuudessa. Tekoäly taas vie työpaikkoja toimistotehtävistä.

Kevään kestopuheenaihe on rakenteellinen työttömyys ja mitä sille pitäisi tehdä. Suomessa oli viime vuonna keskimäärin yli 300 000 työtöntä ja avoimia työpaikkoja liki 100 000. Erittäin suppealla matematiikalla voisi päätellä, että jokaista avointa työpaikkaa hakisi kolme motivoitunutta työnhakijaa.
Mutta yhtälö ole näin yksinkertainen. Työtä on työttömien näkökulmasta tarjolla väärillä aloilla ja väärillä paikkakunnilla. Pitkään työttöminä olleiden työllistyminen omallekaan alalle ei ole helppoa, ja iäkkäämmille täysin uudelle alalle vaihto on vielä vaikeampaa.

Uusi Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri 2017 kertoo, keitä töihin tarvitaan ja millä aloilla hakijoista on ylitarjontaa. Pulaa on yli-, erikois-, hammas- ja yleislääkäreistä, rakennusalan työnjohtajista ja erityisosaajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, sairaanhoitajista, puhelin-, asiakaspalvelukeskusten myyjistä, myyntiedustajista sekä siivoojista. Myös ohjelmistokehittäjistä on huutava pula.
Barometrin mukaan eniten ylitarjontaa on yleissihteereistä, vaatealan työntekijöistä, toimittajista, graafisista sekä multimediasuunnittelijoista, huonekalupuusepistä sekä ict-alan asentajista ja -korjaajista.
Johtopäätöksinä todetaan, että kannattaa hakeutua aloille, joilla kone ei voi korvata ihmistä. Toinen on se, että kaikesta huolimatta tie huippuammattilaiseksi tulee edelleen lähtemään omasta kiinnostuksesta ja intohimosta.

Salossa tiedetään ilman tilastojakin, että pulaa on muun muassa pätevistä ohjelmoijista sekä metallialan uudet tekniikat hallitsevista ammattilaisista.
Katsaus Salon kaupungin työnpaikkailmoituksiin helmikuussa kertoi, että 43:sta avoimesta työpaikasta yli 35 oli tarjolla terveys-, sosiaali- ja hoiva-aloilla.

Syitä rakenteelliselle työttömyydelle on monia. Vapaassa maassa voi onneksi edelleenkin päättää pitkälti itse, mitä haluaa tehdä isona. Silti kaikista ei voi tulla julkkisjuontajaa tai huippuvaatesuunnittelijaa.
Toisaalta työelämä on muuttunut yllättävänkin nopeasti.
Kolmas syy on rakenteellinen. Esimerkiksi lääkäreiden koulutusta ei ole lisätty riittävästi, vaikka väestön ikääntyminen ei ole voinut tulla koulutussuunnittelijoille yllätyksenä.

Tuntematon potilas

Voi sarkastisesti kysyä, mitä esimerkiksi Lääkäriliitto on tehnyt lääkäripulan helpottamiseksi? Vaatinut uusien lääkäriksi koulutettavien määrän lisäämistä, vai koettanut pikemminkin jarruttaa sitä?

Jos työmarkkinat toimivat, niille työntekijöille, joista on työvoimapula, maksetaan kilpailukykyinen palkka, joka ohjaa luonnostaan hakijoita suuntautumaan korjaamaan tilanne.