Ei vain kirkon arkkipiispa

0
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala ojensi onnittelukukat uudelle arkkipiispalle Tapio Luomalle.

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma siirtyy Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johtoon kesällä. Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle.
Kaksivaiheisen arkkipiispan vaalin toisella kierroksella ehdokkaina olivat Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström, jolla myös oli vahva kannatus.

Äänestyksessä hävinnyt Vikström huolehti siitä, että jännitettä jäi jäljelle vaalin jälkeenkin. Hän sanoi olevansa huolissaan siitä, millaisen viestin vaalin tulos antaa kirkon teologisesta linjasta. Vikström kertoi STT:lle jatkavansa työtä, ”ettei kääntyminen kohti konservatiivisempaa kirkkoa toteutuisi”.
Omasta mielestään Luoma ei edusta erityisen konservatiivista teologiaa. Kirkko uudistuu, mutta tekee sen omassa tahdissaan, hän sanoo.
Samaa sukupuolta olevien vihkiminen on yksi asia, jonka perusteella tehdään jakoa liberaalien ja konservatiivien välillä. Vikström kannattaa kirkollista vihkimistä, Luomalle avioliitto on miehen ja naisen välinen asia.

Arkkipiispa ei ole toisten piispojen esimies, ja Turun arkkihiippakunnassa hänen vastuualueeseensa kuuluu vain yhdeksän seurakunnan kokoinen Turun rovastikunta.
Arkkipiispan asemaa ja vaikutusvaltaa ei pidä arvioida muodollisen vallan mukaan, eikä sillä perusteella, kuinka ahkerasti suomalaiset käyvät kirkossa.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Seurakuntien tekemää sosiaalista työtä ja niiden tarjoamaa tukea vakavissa kriiseissä arvostavat kirkkoon kuulumattomatkin. Jäsenkadosta huolimatta yli 70 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja nuorten enemmistö käy rippikoulun.

Tapio Luomalla on soviteltavaa kirkon sisällä, ja hän ajattelee, että eri laidoilla olevat voivat samaistua kirkon hengelliseen rooliin.
Työtä on kirkon ulkopuolellakin. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että arkkipiispa ottaa punnituilla puheenvuoroilla kantaa myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Häneltä kaivataan ennen muuta humaania näkökulmaa keskusteluun, jossa enimmäkseen äänessä on politiikan ja talouselämän eliitti.