Facebook-käyttäjien tiedot avasivat psykologisen profiilin – näin Trumpin kampanja löysi potentiaaliset äänestäjät

0

Miten jopa 50 miljoonan Facebookin käyttäjän tietoja päätyi vääriin käsiin siten, että esimerkiksi Donald Trumpin kampanja pystyi hyödyntämään niitä Yhdysvaltain presidentinvaaleissa? Osa selitystä on psykometriikka, psykologinen mittaaminen. Kun käyttöön saadaan tietoja esimerkiksi ihmisten asenteista ja luonteenpiirteistä, on mahdollista tehdä varsin tarkka psykologinen profilointi henkilöistä, joiden mielipiteisiin ja toimintaan halutaan vaikuttaa.
Kaikki sai alkunsa viattoman tuntuisesta kyselystä. Facebook ja muu sosiaalinen media pursuaa ”Mitä sanoja käytät eniten?” tai ”Mikä Pokemon-hahmo sinä olet?” -tyyppisiä kyselyitä. Väärinkäytökset mahdollistanut kysely julkaistiin thisismydigitallife-nimisessä sovelluksessa, ja siinä oli määrä selvittää luonteenpiirteitä. Kysely lupasi esimerkiksi kertoa, onko vastaaja seurallinen, kostonhaluinen, puhelias tai huolehtiiko hän paljon.
Kysymykset oli suunnittelut tietoanalyysiyhtiö Cambridge Analyticalta toimeksiannon saanut Cambridgen yliopiston psykologi Aleksandr Kogan. Cambridge Analytican perustajiin lukeutuu Steve Bannon sekä muita Yhdysvaltain republikaanien oikean laidan kannattajia.

Vastaajien tutuistakin saatiin tietoa

Koganin luoma sovellus kierrätettiin yhteisöpalvelu Facebookin kautta, jossa se keräsi tietoja paljon suuremmasta määrästä ihmisiä kuin noin 320 000 vastaajasta. Vielä vuonna 2015 tällaiset sovellukset kykenivät nimittäin nappaamaan tietoja paitsi testin tekijöistä, myös heidän Facebook-kavereistaan. Näin koossa oli nopeasti dataa noin 50 miljoonasta ihmisestä.
Cambridge Analytican entinen tutkija Michael Kosinski ja hänen tutkijakumppaninsa David Stillwell olivat todistaneet tutkimuksessaan vuonna 2015, että he kykenivät kokoamaan melko tarkan psykometrisen muotokuvan henkilöstä jo pelkästään sillä perustella, mitä ilmenee tämän tekemistä tykkäyksistä Facebookissa. Kyselyn avulla saatiin kuitenkin kokoon paljon henkilökohtaisempaa ja arkaluontoistakin tietoa muun muassa ihmisten sosiaalisista verkostoista.

Kultakaivos vaalityöhön

Koganin sovelluksella koottu tietomassa oli kuin kultakaivos hänelle ja Cambridge Analyticalle, joka oli mukana Trumpin kampanjassa. Amerikkalaisista äänestäjistä saatuihin tietoihin sovellettiin psykologista profilointia, ja tuloksena syntyi arvokas tietokanta, jolla Trumpin kampanja sai Facebookin käyttäjistä enemmän tietoa kuin kenties kukaan aiemmin.
Kerättyjen tietojen perusteella oli mahdollista kohdentaa sosiaalisessa mediassa mainoksia ja viestejä niin, että ne vetosivat yksittäisen kohdehenkilön ennakkoluuloihin, pelkoihin ja kiintymyksen kohteisiin. Näin luotiin suuri todennäköisyys siihen, että äänestäjän ja presidenttiehdokkaan välille syntyi tehokas side, ja tämä auttoi osaltaan nostamaan Trumpin presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa.
Facebook on ilmoittanut olevansa raivoissaan tavasta, jolla Cambridge Analytica on johtanut sitä harhaan ja käyttänyt Facebookin käyttäjien tietoja.

Nordea kielsi rahastojaan ostamasta Facebookin osakkeita

Finanssikonserni Nordea on kieltänyt sijoitusrahastojaan ostamasta Facebookin osakkeita. Syynä on Facebookin ympärillä vellova skandaali kymmenien miljoonien käyttäjätietojen päätymisestä vääriin käsiin.
Nordean sijoitusrahastot eivät saa ostaa Facebookin osakkeita kolmeen kuukauteen. Rahastoilla on kuitenkin edelleen oikeus myydä Facebookin osakkeita.


Korjattu aiempaa uutista: Tietoja ei varastettu, vaikka ne kerättiin ihmisten tietämättä

STT

Kuvat: