Hyvä olla huolissaan

0

RAUNO SAARI. Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) suora puhe maakunta- ja sote-uudistuksen tilasta on aiheuttanut hänen vertaamisensa Hans Christian Andersenin sadun ”Keisarin uudet vaatteet” pikku nassikkaan, joka sanoi sen, mitä monet ajattelivat, mutta eivät kehdanneet sanoa.
Tätä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanketta on tosin jo parin vuoden ajan epäilty. Ehdotukset ovat eläneet ja muuttaneet muotoaan.

Oppositio on eduskunnassa kantanut huolta, että uudistus kiristää verotusta, lisää hallintoa ja karsii nykyistä palveluverkkoa. Vastuuministeri Annika Saarikko (kesk.) on uskossaan vahva; palvelut paranevat, asiakaslähtöisyys paranee ja terveyserot kapenevat.
Epäilijöiden taholta, jotka ammatikseen tekevät työtä sosiaali- ja terveydenhoidon kentällä, on toistuvasti oltu huolissaan, että integraatio erikois- ja perusterveydenhoidon välillä ei voi näillä malleilla parantua. Lääkäriin pääsy ei hajaseuduilla nykyisestä parane.
Jopa Varsinais-Suomen kaltaisella rintamaalla vaihtoehtoiset palvelut ovat keskittyneet maakunnan pääkaupunkiin. Saavutettavista kustannussäästöistä tai yhden yhteisen ict-järjestelmän pikaisesta synnystä ja siunauksellisuudesta ei kukaan asiaa tunteva jaksa vakavasti puhua.
Näillä tavoitteilla hallitus aikanaan uudistukseen käynnisti. Maakuntauudistusta ei hallituksen ohjelmassa ollut.
Lepomäki iskee arkaan paikkaan todetessaan, että valinnanvapauden perustana oleva kapitaatiomalli on yhteiskunnan kannalta susi. Siinä jokaisesta sote-keskukseen kirjautuneesta maksetaan kiinteä korvaus, joka ohjaa potilaiden sysäämiseen eteenpäin erikoissairaanhoidon piiriin.
Tästä juuri integraation parantamisessa piti päästä eroon. Lääkäritalo Mehiläisen toimitusjohtaja puhuu mallista ”kultaisena standardina”. Ei ole vaikea arvata, kelle se toteutuessaan on erityisen kultainen.
Jotenkin keskustelussa vältetään sanomasta, että valinnanvapaus ihmisillä on haluamaansa hoitoon nytkin. Kyse on vaan siitä, kuka maksaa, miten ja minkä osuuden kuluista. Ehkä se huoli poistuu nyt alkavassa eduskuntakäsittelyssä.

Pääministeri Juha Sipilä on kantanut huolta, että maakunnan tehtävistä ei keskustella, vaikka vaalit ovat ovella. Lait tosin ovat vielä työn alla, asetuksista ja ohjesäännöistä puhumattakaan.
Huolissaan on syytä olla myös siitä, että kuntapäättäjät eivät ole huolissaan siitä, mitä kunnissa tapahtuu vuonna 2020, kun maakunnat vievät yli puolet kuntien rahoista.
Pääministeri toivoi, että sote-uudistuksen ympärillä käytävä pelottelu loppuisi. Huoli on ymmärrettävä. Uusilla vaaleillakaan ei pitäisi pelotella varsinkaan silloin, kun sellaiseen ei ole valtaa eikä todellista pohjaa, eivätkä edes opposition kansanedustajat sitä todella toivo.
Hallitus istuu vaalikauden loppuun. Se on hyvä. Vielä on tehtävää perhepolitiikassa, lastensuojelussa ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
Hallituksesta on hyvä olla huolissaan.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.