Neljännes Salon matkoista tehdään kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä

30

Uusi Henkilöliikennetutkimus 2016 kertoo, että 26 prosenttia Salon matkoista tehdään ”kestäviä liikkumismuotoja” hyödyntäen. Se tarkoittaa kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteen käyttöä. Silti Salo on tutkituista alueista henkilöautoriippuvaisin ja liikenteen kestävyyden suhteen joukon viimeinen.

Pienenä yllätyksenä Salo ei ole niin suuri pyöräilykaupunki kuin luullaan, sillä vain viisi prosenttia matkoista tehdään pyörillä – esimerkiksi Helsingissä osuus on kuusi prosenttia. Salossa pyörät laitetaan talvella varastoon: talvisin matkoista pyöräillään kaksi prosenttia, kesällä määrä nousee yhdeksään.

Edit 11.4. klo 7.34. Lisätty prosenttiluku (kaksi prosenttia) Salossa talvisin pyöräiltäviin matkoihin, luku puuttui alkuperäisestä tekstistä. Edit 11.4. klo 12.50. Korjattu Helsingin pyörällä tehtävien matkojen prosenttiosuus kuudeksi – 26 prosenttia matkoista tehdään Helsingissä kävellen.

Lue koko juttu 11.4.2018 lehdestä

Nikkola S.

Talvipyöräily ei onnistu, koska kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito ontuu pahasti.

Paikallisbussilla kulkeminen iltaisin, viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina ei onnistu, koska bussit eivät kulje!

Ilari

Jos Salossa olisi maksulliset parkkipaikat yksityisautoille, niin se kannustaisi suosimaan joukkoliikennettä ja myös pyöräilyä. Mutta kun se vaatisi hieman poliittista ohjausta, ja Salossa auto on pyhä lehmä.

Jerppu

Ei se kannusta, jos ei ole joukkoliikennettä mitä käyttää

Mamma

Lohjalla on lappuliisat paikalla ennen kuin ehdit pysäköintilappua autoosi hakemaan, matkaa meiltä Lohjalle n.20 km. Käytämme Salon palveluja ruokaostoksista hammas- ja ihmislääkäriin keskimäärin 2000 e/kk. Matkaa meiltä vanhalle ykköstielle 4 km ja siitä Saloon 50 km. Jos pysäköinti tulee maksulliseksi Salossakin missä on hyvin parkkipaikkoja eikä niitä saa edes uudistusten takia poistaa, on sama kumpaan kaupunkiin rahamme kannamme. Salossa vaan enimmäkseen on mukavia ihmisiä yleisönpalvelussa, Lohjallakin kun muuttaa asiointikielen toiseksi kotimaiseksi saa jonkinlaista ystävällisyyttä. Muitakin on kuin citysalolaisia.

Olli

Kevyen liikenteen väylät vähän keskustan ulkopuolella (n. 2 km) ovat yleensä huonossa kunnossa: kuoppia, epätasaisuutta, kaivojen kannet korkealla tai matalalla, jne.

Tämähän vaikuttaa talvikunnossapitoon, aurausta ei voi suorittaa ns. pintaa hipoen johtuen edellä mainituista seikoista. Poikkeuksena ovat vastikään päällystetyt kevyen liikenteen väylät, esim. Anjalankatu.

Tekosyy

Helsingissä niitä pyöräteitä on keskustan alueella paljon vähemmän tai ei juuri ollenkaan.

Eppu

Saloa ei voi tässä asiassa verrata alkuunkaan Helsinkiin, koska Salon asukkaista lähes puolet asuu Salon ja Halikon taajaman ulkopuolella (Perniössä, Perttelissä, Suomusjärvellä jne). Helsingissä näihin vertailukelpoisia asuinalueita ei ole juuri ollenkaan, Helsingissä lähes kaikkialta pääsee kulkemaan julkisella liikenteellä 5-20 minuutin vuorovälein. Helsingissä auton hankkimista hillitisevät paikoituksen rajoitukset (autopaikkoja on vähemmän kuin kerrostalohuoneistoja, ja autopaikoista maksetaan korkeampia kuukausimaksuja). Suurella osalla Helsingin asukkaista on työ- tai opiskelupaikka vain muutaman kilometrin etäisyydellä, tai meno- ja paluumatka niihin kestää julkisella liikenteellä odotusaikoineenkin yhteensä alle tunnin. Mutta lähdepä jostakin Perniön tai Kiskon pienestä taajamasta tai haja-asutusalueelta töihin Salon keskustaan polkupyörällä tai bussilla, joita kulkee pari… Lue lisää »

Ilari

Asuvatko kaikki salolaiset keskellä peltoa? Kyllä meitä täällä keskustan alueellakin on muutama tuhat. Ja joukkoliikenne kehittyy, kun sitä ruvetaan käyttämään.

Pitäisi ajatella vähän enemmän tuota yhteistä hyvää eikä vaan moodia minä! Bussit eivät kulje, kun niiden käyttö on romahtanut jo 80-luvulla, kiitos yksityisautoilun.

Matti

Saloa ei tosiaan voi verrata yhtään Helsinkiin. Salossa hyvät pyöräilyreitit saavuttaa monilta suunnilta asukkaita. Helsinki on tiiviisti asutettu, ja metro, raitiovaunu sekä bussi ovat huomattavasti helpommin saatavissa kuin Salon joukkoliikenne. En ole pitkään aikaan nähnyt Salon paikallisessa kahta ihmistä enempää. Miten se ketään saavuttaa ja kuinka turkasen kallista on paria ihmistä kuljettaa vanhalla bussilla. Helsingissä on todella vaikea löytää parkkipaikkaa autolle, ilmaista ei juurikaan ole. Salossa on mahdollisuus parkkeerata, minne lähtiessä on ajatellut, aina on paikka. Naurettavaa, että joku pyöräilijä haluaisi tehdä pysäköinnin täälläkin maksulliseksi, vaikka siihen ei ole tarvetta. Täällä on pyörätiet hyvässä kunnossa koko vuoden, myös talvella. Täytyy… Lue lisää »

Jerppu

Salossa on runsaasti alueita, joista ei pääse turvallisesti pyörällä tai kävellen keskustaan. Jopa useampi entinen kuntakeskus on sellainen – itse asiassa Halikko taitaa olla ainoa, mistä tulee pyörätie Saloon. Salossa ei kulje busseja likimainkaan joka paikassa eikä joka aikaan, ja bussiliput ovat järjettömän hintaisia. Naurettavaa verrata Saloa johonkin Helsinkiin, missä etäisyydet ovat lyhyitä, julkinen liikenne on saatavilla joka paikassa mihin vuorokauden aikaan hyvänsä tiheällä vuorovälillä ja kevyen liikenteen väylien kunnossapito on hyvällä tolalla. Lisäksi Helsingissä on ruuhkaa, mitä täällä ei ole koskaan vielä nähty. Saloa tulisi näissä liikenneasioissa verrata muihin vastaavanlaisiin maaseutukaupunkeihin, joiden pinta-ala ja asukastiheys ovat samaa luokkaa. Jostain… Lue lisää »

Matti

Helsingin ongelmat, jotka poistavat autoilun: ruuhka ja parkkipaikkojen puute jopa asunnon lähellä.
Helsingissä hyvää: hyvä julkinenliikenne (Salossa aivan surkea), lyhyet välimatkat, koululaiset kulkevat kävellen, bussilla ja raitsikalla enimmäkseen. Heidät luetaan joukkoliikenteen käyttäjäksi. Salossa viisaat ovat keksineet keskittää koulut, joten kaikki kuljetetaan kouluihin, ei tue joukkoliikennettä.

Kaupat ovat kaukana, keski-ikä korkea ja vaikka mitä.

Jerpulle, ei missään kunnassa ole mikään täydellistä. Salossa on kaiken kaikkiaan erittäin hyvät pyörällä liikkumismahdollisuudet. Aina on kyllä parannettavaa hyvässäkin.

Muuten Jerpun kanssa aivan samaa mieltä. Jopa typerää rinnastaa Saloa Helsinkiin niin suurten eroavaisuuksien takia.

Jerppu

Ei ole täydellistä, ei, mutta eikö olis järkevää pyrkiä kohti parempaa eikä jäädä tulen alle makaamaan?

Lopulta aika huvittava koko uutinen sikäli, että numeroiden valossa Salo ON vallan keskiverto ja hyvin lähellä Helsingin prosentteja noissa liikenneasioissa. Se on pinta-alaltaan suurelle mutta väkiluvultaan pienelle, hajallaan olevalle maaseutukaupungille itse asiassa aika loistava saavutus päästä noihin lukuihin. Voisko peräti sanoa, että kaupungin julkisen liikenteen tasosta huolimatta?

Citykani

Niinpä. Itse kävelen arkisin joka päivä Hesassa töihin 4 kilometriä ja töistä takaisin 4 km ja sitten käytän vielä bussia…

Antti

Minusta autoilun kätevyys on yksi Salon vahvuuksia: autolla pääsee joka paikkaan. Pysäköinti onnistuu pienen kävelyn päähän mistä tahansa paikasta. Ei ruuhkia. Iso osa kanssa-autoilijoista on kohteliaita.

Toki voi koettaa parantaa pyöräilymahdollisuuksia, mutta Salo on sen verran laaja, että älkää tehkö autoilusta hankalaa.

Pyöräilevä muurlalainen

Pyöräilyn turvallisuus on 110-tiellä aikakin huonontunut viimeisimpien ratkaisujen jälkeen. Mahtinaisentien liittymä vaatii taiteiluja, ja nyt poistetaan entinen ohituskaista Muurlan puolelta. Siinä sitten taiteilet pyörälläsi ajokaistan reunalla ja jaat kaistaa mopoautojen kanssa, koska joku vimmainen haluaa poistaa nousukaistat.

Salon puolelta on poistettu, mutta nyt Tupurin liittymän takia se tehdään ehkä osaksi uudelleen. Ehkä ongelmat poistuvat, kun alkaa rekkaralli jätteenpolttolaitokselle. Silloin eivät enää pyöräilijät uskalla liikenteen sekaan. Vaihtoehto Kiskontien kautta ei myöskään houkuta tien kapeisuuden takia.

Eppu

Kevyen liikenteen väylät on tosiaan unohdettu 110-tien uusissa risteyksissä. Oletin, että kun nyt Kalkkimäenrinne-katua jatketaan Tupurista 110-tielle, samalla olisi suunniteltu pyörätie mm. 110-tien varrella uuden risteyksen läheisyydessä oleville bussipysäkeille.

Mutta siitä ei ole mitään merkkiä, vai onko missään julkaistu suunnitelmaa uudesta pyörätiestä Tupurista Metsäjaanunkadun ja Karjaskyläntien suuntaan sekä 110-tien bussipysäkeille?

Sitten kun tuo pyörätieyhteys saadaan kuntoon, voitaisiin noista bussipysäkeistä tehdä pikavuoropysäkkejä, joilla myös busseja käyttävien yhteydet mm. Tupuriin paranisivat melkoisesti.

Jerppu

Muuten ihan loistava ehdotus tuo pikavuoropysäkkien lisäys Tupurin tienhaaraan.

Jerppu

Juu, tätä on ihmetelty täälläkin. Miksi ihmeessä se ohituskaista poistetaan, kun tieosuus on jo muutenkin kapea, mutkainen, mäkinen, vaarallinen, pientareet todella kapeat ja liikennemäärät suuret.

Pekka

Kevyen liikenteen väylät tosi huonosti hoidettu, liian isoilla koneilla ajetaan kuoppaisiksi ja rikotaan pinta. Liukkauden torjunnassa murskeen raekoko liian suuri, rikkoo kengät ja pyörien renkaat.

Kirjaston puolelta kun katsoo torin kevyen liikenteen siltaa huomaa, kuinka paljon silta on painunut joen betonipengerryksen korkeuteen verraten, ennen oli samassa korkeudessa. Oma pyöräilyni loppuu ensimmäisten murskeen levityksen jälkeen syksyllä ja alkaa keväällä, kun kevyen liikenteen väylät on putsattu.

Urpo

Ei tosiaan ole tarvetta verrata Helsinkiin tai mihinkään muuhunkaan kaupunkiin. Ainoa vertailukohde on tarpeettoman autoilun määrä. Suuri osa matkoista olisi edelleen kuljettavissa pyörällä, kävellen tai bussilla, mutta käyttäjän tavat ja tottumukset ovat esteenä. Saattaapa moni itselleen uskotella tai jopa uskoa auton olevan ainoa vaihtoehto kaikilla matkoilla. Jälleen kerran on silti syytä muistuttaa, että monissa tapauksissa auto onkin perusteltu valinta, nyt on kyse vain niistä matkoista, jolloin vaihtoehtoja on olemassa. Pyöräteiden kunto ja toimivuus ei ole kaikkialla hyvä, mutta se ei ole esteenä pyöräilyn suosion kasvulle. Toki olosuhteiden parantaminen lisäisi mahdollisuuksia ja tietysti myös suosiotakin, siksi väyliä on syytä Salon kaupungin… Lue lisää »

matti

Näyttä siltä, että asioihin otetaan kantaa hyvin voimakkaasti ainoastaan omasta lähtökohdasta.
Salo on hyvä asua sellaiselle ketä joutuu käyttämään autoa esim. työ tai kauppa-lääkäri-päivähoito ja monissa erillaisissa tilanteissa. Aika huonoa on liikuntavammaisen lähteä pyörällä esim. kauppaan. En tarkoita invalidia Riittää kun on selkä kipeä tai jalka tai vatsa kuralla.
Ei ole helppoa puolison lähteä viemään lapsia päivähoitoon polkupyörällä.
Kaikissa tilanteissa ei ole kysymys väylien kunnosta, niissä ei Salossa ole mitään vikaa. Kuljen ja olen kulkenut paljon pyörällä, pitää valita oikea kulkuväline tähän tarkoitukseen. Joskus joutuu taluttamaankin, se kuuluu asiaan.
Miksi pitää aina ottaa kantaa suorasti tai epäsuorasti toisten tekemiin valintoihin?

Urpo

Toisten valintoihin pitää voida ottaa kantaa, koska nykytilanne ei ole asetettujen tavoitteiden mukainen ja tavoitteita ei saavuteta tekemättä mitään.

Kuten edellisessä kommentissani totesin, kyse ei ole auton korvaamisesta pyörällä. Kyse on siitä, että luovutaan auton käytöstä silloin, kun esim. pyöräily on tarkoituksenmukainen kulkutapa. Taatusti nykytilanne ei ole tässä suhteessa optimaalinen.

Pyöräilyn potentiaaliakin erilaisiin matkoihin on syytä tarkastella ja huomata, että moni vie lapsensa päiväkotiiin pyörällä. Joko lastenistuimessa, peräkärryssä tai peräpyörällä. Mutta ei tietenkään joka päivä. Esimerkiksi sateella voi ottaa auton.

matti

Toisten valintoihin ei koskaan voi ottaa kantaa. Yksinkertaisesti siksi ettei tiedä syytä sen henkilön silloiseen valintaa. Yhtä lasta on aina viety hoitoon usein, mutta kahta harvemmin. On olemassa myös henkilöitä joilla ei ole varaa ostaa pyörää, mutta auto on työn takia pakolinen.
On olemassa sellaisia ihmsiä jotka eivät osaa ajaa pyörää,eivät ole koskaan ajaneet.
Syitä on vaikka kuinka paljon..Terveen ihmisen jolla on pyörä on helppo olla viisas näissä asioissa.

Urpo

Yhteiskunnassa jatkuvasti otetaan kantaa toisten valintoihin. Sitähän politiikka on.

Mitä ehdotat keinoksi saavuttaa liikennejärjestelmää kohtaan asetetut tavoitteet?

Matti

Ensimmäinen tehtävä on asukkaiden ikäryhmien selvitys. Eri ikäryhmät liikkuvat eri tavalla. Vai odotatko, että sydänvikainen 75-vuotias lähtee pyörällä. Tämän jälkeen tärkeäksi tulee kaupunkisuunnittelu, joka mahdollistaa järkevän lähiliikenteen. Nyt se on pielessä. Koulut ja kaupat pitää olla sellaisella alueella, joihin pääsee hyvin joukkoliikenteellä sekä polkupyörällä. Nyt on tehty kouluja ja kauppa sellaiselle paikalle, ettei ole helppoa mennä millään muulla kuin autolla. Suurlukion tekeminen oli virhe. Sitä ei tavoita lähiliikenteellä asiallisesti. Prismaan Halikossa ei pääse lähiliikenteellä eikä polkupyörällä joustavasti. Vika löytyy kunnanvirastosta. Kunnan työntekijät, jotka kutsuvat itseänsä johtajiksi tai joksikin päälliköiksi, eivät taida hallita työstään muuta kuin puhelinsoiton konsultille. Kunnan virkamiehet on… Lue lisää »

Urpo

En odota, että sydänvikainen 75-vuotias ajelee pyörällä. Odotan, että valtaosa kansasta liikkumalla tarpeeksi pysyy niin terveenä, että kykenevät pyöräilemään ja myös pyöräilevät osan matkoistaan yksityisauton käyttämisen sijaan. En ymmärrä, miksi joka ikinen kerta keskustelu pyöräilystä menee pieniin marginaaliryhmiin, jotka eivät voi pyöräillä. Sillä tavoinko muutosvastarinta verhotaan muka päivänvaloa kestävään kaapuun? Onko kyse hiljattain uutisoidusta asiasta, jonka mukaan joka kymmenennellä suomalaisella 30-39 vuotiaalla on vaikeuksia juosta 100 m. Siis todellakin huikea 100 m matka! Toki tällöin pyöräilykään ei ole realistinen kulkumuoto. Ratkaisuna ei kuitenkaan ole jatkaa samalla liikkumattomuuden linjalla, jolla ongelma on aiheutettu ja josta aiheutuu järkyttävän suuret kulut terveydenhuollossa. Ikäryhmien… Lue lisää »

Cyclocross

Rehellisesti sanottuna, minä ainakaan en usko, että yksikään salolainen ryhtyy aktiivisemmaksi pyöräilijäksi näiden nimimerkki Urpon lukuisien, lukuisien perusteluiden, toiveiden, vetoomusten ja vaatimusten perusteella. Kova on into pitää asiaa esillä.
Ai niin, itselläni on hyvä polkupyörä, jolla ajelen tuolloin, tällöin – aina silloin kuin se itsestäni sopivalta tuntuu.

MDI

Prisman suunnittelu on tosiaan ollut todella outoa, toista yhtä sekavaa parkkipaikkaa en ole missään nähnyt, ja kohti Salon keskustaa ei mene mitään kävely- tai pyöräreittiä.

Retailparkin liittymän tienoilla voi loikkia ojanpohjia ja toivoa, ettei jalat kastu. Mitään kevyen liikenteen väylää ei ole.

Miten tällainen on voinut edes mennä kaavoitus- ja lupaviranomaisilla läpi, vai onnistuuko osuusliikkeelle kaikki?

Urpo

Turvallinen ylityspaikka tosiaan olisi tarpeen Retailparkin kohtaan. Heinikkoon tallautunut ja ilmakuvassakin hienosti erottuva polku kertoo siitä hyvinkin selvästi. Toisaalta 100 m ei voi olla kenellekään kynnys olla pyöräilemättä. Sen verran tulee lisää matkaa, kun koukkaa vanhan ykköstien alikulun ja Meriniityntien liikennevalojen kautta.

Retailparkin parkkipaikkaa reunustaa huvittava väylä. Tuosta saisi toimivan reitin pyöräilijöille, kun se rakennettaisiin loppuun vanhan ykköstien päästä.

Maija

Prisman ja vähittäiskauppapuiston alueen sekä 110,- tien liikennejärjestelyjen johdosta on ainakin siitä Halikon puolelta Meriniityn suuntaan kulkevasta ojasta on tehty jopa luontoselvitys. Toki siitä on jo vuosia aikaa joten mahdollista on että linnusto ja kasvit ovat muuttuneet.
Mutta tuo että selvitys on tehty tarkoittaa vain että muutoksiin on jo varauduttu. Oletusarvona t,aoisi olla että vähittäiskauppapuiston alue täyttyy kaupoista.