Sote-säästöt taivaanrannassa

0

ANTERO LEPPÄNEN. Hallintokumous, jota Juha Sipilän (kesk.) hallitus kutsuu sote- ja maakuntauudistukseksi, on ministereiden mielestä loppusuoralla. Monien asiantuntijoiden hyvin perustelluista lausunnoista saa kuitenkin toisenlaisen käsityksen; hallitus puskee raakiletta eteenpäin aikataulu eikä sisältö edellä.
Mitähän laskuvarjohyppyynsä valmistautuva ajattelisi, jos kouluttaja toteaisi hänelle, että päävarjoa ei näköjään ole pakattu turvallisuusmääräysten mukaisesti mutta kannustaisi kuitenkin hyppäämään toivomalla, että jospa varavarjo sentään avautuisi.

Viimeksi keskustelua on syntynyt siitä, minkä laskuopin mukaan potentiaaliset sote-keskukset saisivat maakunnilta toimintaan tarvittavat rahansa. Pisteytetäänkö kansalaiset terveystilansa perusteella ja millä kriteereillä?
Helsingin Sanomat kertoi lauantaina (14.4.) perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) haastattelun yhteydessä, että Saarikon johtama ministeriö olisi halunnut tehdä maksumallin valmiiksi ennen periaatteiden julkistamista. Julkinen keskustelu nimittäin näet häiritsee valmistelua.
Francis Bacon kirjoitti jo noin 400 vuotta sitten, että tieto on valtaa. Tiedolla hallitaan. Siksi tieto on pidettävä pienin piirin sisällä. Eihän taikurikaan halua yleisönsä ymmärtävän, miten hän sen kanin hatustaan vetää.
Kuntaliitto puolestaan on muistuttanut, että yli 200 000 henkilön siirto kunnista ja kuntayhtymistä ei ole mikään yksinkertainen manööveri, vaikka se tehdäänkin erikseen kussakin maakunnassa. Henkilöstön sijoittelu sinänsä on jo työläs savotta, mutta sen lisäksi on lyhyessä ajassa pystyttävä harmonisoimaan palkat. Samasta ja yhtä vaativasta työstä on maksettava täsmälleen yhtä suuri tehtäväkohtainen palkka. Harmonisointi ei koske henkilökohtaista lisää mutta kylläkin sen perusteita.
Kun Salon kuntaliitos toteutettiin 1.1.2009, palkkaharmonisointi toteutettiin yhdistymissopimuksen mukaisesti kolmen vuoden aikana, mikä oli oikeuskäytännössä vakiintunut aikataulu. Kolmessa vuodessa harmonisointi nosti henkilöstömenoja 4–5 prosentilla. Salon mittakaavassa menolisäys mitattiin miljoonissa, mutta sote-myllerryksen aiheuttama kustannusnousu lienee yhteensä jopa puoli miljardia.
Hallituksen lupaus 3–3,5 miljardin leikkauksesta sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun on kuin taivaanranta; se loittonee sitä kohti kuljettaessa.

Hallituksen riveistä on perusteltu maakuntavaaleja sillä, että ne poistavat demokratiavajetta, koska kansalaiset eivät suoraan valitse kuntayhtymävaltuustoja. Eikö sitten samalla logiikalla kansan pitäisi valita suoraan ministeritkin?
Itse asiassa demokratiavaje lisääntyy uusien vaalien myötä. Jatkossa äänestysaktiivisuus jää todennäköisesti alle 50 prosentin kaikissa muissa paitsi presidentinvaalissa, mutta oma vajeensa on silläkin. Helmivaaleissa hyvätuloisimmassa desiilissä (=10 prosentin viipale äänestäjistä) aktiivisuus oli 85 prosenttia, kun kaikkein vähätuloisimmassa kymmenyksessä jäätiin noin 50 prosenttiin.
Äänestäminen on kaikkien oikeus eikä kenenkään velvollisuus ja näköjään herrojen herkkua.

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.