Soinin veri vetää ulkomaan tehtäviin

1
Ulkoministeri Timo Soini (sin.) puhui maanantaina Salossa lukiolaisille.

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) vieraili Salossa maanantaina. Ohjelmaan kuului ulkopoliittinen katsaus lukiossa ja pienimuotoinen yleisön tapaaminen.
Ulkopolitiikassa on monia kuumia aiheita ja kriisipesäkkeitä, joista jokaisesta riittäisi keskusteltavaa useampaankin vierailuun. Silti Soinin kohdalla kotimaan tilanne nousee väistämättä kiinnostavimmaksi kysymykseksi.
Miten perussuomalaisista eronnut sinisten ryhmä valmistautuu ensi kevään eduskuntavaaleihin, kun kannatus matelee marginaaleissa.

Halla-aholaisten valtaannousun jälkeen Soini ja muut ministerit sekä joukko kansanedustajia marssivat ulos perussuomalaisista ja perustivat sinisen tulevaisuuden.
Kahtiajaosta on kulunut kohta vuosi, ja kannatusmittauksista voi lukea äänestäjien viestin. Kannattajat ovat jääneet Halla-ahon perussuomalaisiin, ja sinisten suosio rämpii pohjalukemissa.
Siniset mielletään hallituksen apupuolueeksi, eikä aktiivimallin, kiky-sopimuksen ja sote-väännön taisteluissa ole kannatuspisteitä herunut.

Timo Soini tiedostaa häneen kohdistuvat paineet, kun rakennetaan vaaliasetelmia. Ilman Soinia sinisten mahdollisuudet ovat heikot. Ne ovat huonot siitä huolimatta, vaikka Soini asettuisikin ehdolle.
Salossa Soini luetteli omia vaihtoehtojaan (SSS 15.5.). Tarjottimella ovat eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja lisäksi kansainväliset tehtävät. Rivien välistä on helppo lukea, että Soinin veri vetää vahvasti kansainvälisiin tehtäviin.
Valinta olisi helppo ymmärtää. Timo Soini on nostanut perussuomalaiset pienestä eduskuntaryhmästä suureksi hallituspuolueeksi. Vuosikausien työ päivän politiikassa on hyvinkin yhdelle miehelle tarpeeksi.
Kiinnostus ulkomaisiin tehtäviin on näkynyt jo pitkään Soinin valinnoissa. Ulkoministeriä ei ole juuri nähty tai kuultu kotimaan politiikassa, vaan puolueen ääntä ovat käyttäneet muut ministerit.

Sinisten tilanne on vaikea. Soini vakuutteli Salossa, että sanan täytyy pitää ja puolue jatkaa hallituksessa.
On kuitenkin vaikea kuvitella, miten puolue voi kääntää kannatuksen nousuun jatkamalla hallituksessa. Syksy näyttää, millä aseilla siniset lähtevät kadonneen suosion metsästykseen.

Allan

Varmaankin on selvää, että sanansa täytyy pitää.

Mutta kenelle?

Kaikille puolueille oleellinen kysymys on:

Täytyykö sanansa pitää äänestäjilleen, vaiko joillekin muille tahoille tai kenties joillekin ulkopuolisille sidosryhmille kuten rahoittajille.