Maatilojen määrä on vähentynyt Salossa – maatalouden riskejä kompensoidaan erilaisin lisätuloin

0
Maanviljelijä Kalle Isotuvan mukaan kuivuus on koettellut rapsisatoa tänä vuonna.

Maatalousyrittäjien määrä on vähentynyt tasaisesti Salossa. Viimeisen vuoden aikana 23 maatilaa on lopettanut toimintansa, kertoo Salon maaseutuyksikön päällikkö Kirsti Lepistö .

Vuonna 2014 maataloustukea haki 1029 yrittäjää, seuraavana vuonna enää 983 yrittäjää. Tilallisten äkillinen lasku liittyy osaltaan vuoden 2015 tukiuudistukseen, joka tiukensi tuensaannin ehtoja.

Kehitys on kuitenkin jatkunut laskusuhdanteisena sen jälkeenkin: viime vuonna tuenhakijoita oli 920, tänä vuonna enää 897.

Neljän viime vuoden aikana 132 salolaistilaa on siis pistänyt pillit pussiin. Mukana on sekä karjatilallisia että viljelijöitä.

Maatilojen vähentymiseen on Lepistön mukaan kaksi syytä, jotka niveltyvät erottamattomasti yhteen. Ensimmäinen on viljelijöiden ikääntyminen, jolloin ongelmaksi voi muodostua tilan jatkajan löytäminen. Tavallista on, että maatilat kulkevat suvussa, mutta enää asia ei aina ole niin yksioikoinen.

Toiseksi nuoret, jotka kenties olisivat aiemmin jatkaneet viljelyä sukutilalla, hakeutuvat muille aloille, koska maatalous ei enää ole taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin. Resurssit ovat niukentuneet viljeltävän pinta-alan kasvaessa.

– Maatalouden kannattavuus on veitsenterällä. Nuoret joutuvat pohtimaan hyvin tarkkaan, kannattaako tilan jatkaminen. Viljelyalan tilakoon kasvaminen saa heidät tähyilemään muita mahdollisuuksia, Lepistö sanoo.

Perniöläisen Johannisbergin tilan isäntä Kalle Isotupa , 28, on pyrkinyt jakamaan maatalouden riskejä ja kompensoimaan väheneviä tuloja virittelemällä erilaisia sivubisneksiä maanviljelyn oheen.

Hän tarjoaa esimerkiksi droonikuvausta eli valokuvapalveluja kamerakopterilla, jolla voi ottaa kuvia kymmenien metrien korkeudessa. Lisäksi hän vuokraa läheisessä metsässä sijaitsevaa laavua elämysmatkailijoille. Säännöllisimmän tulovirran muodostaa vuonna 2015 rakennetun autohallin kuukausivuokra.

Maanviljelijä ei voi enää luottaa yksin pellon antimiin, vaan tulot muodostuvat useasta eri lähteestä.

– Tällä hetkellä minä ja puolisoni tulemme hyvin toimeen, mutta silti mietin jatkuvasti, millaisia sivuelinkeinoja voisin keksiä maanviljelyn rinnalle, Isotupa kertoo.

Lue lisää maanantain Salon Seudun Sanomista.