Presidentti Niinistö Trumpin tylytyksestä Saksalle: Kieltämättä aika mielenkiintoinen

1

Kuinka vakavasti presidentti Donald Trump ehtii horjuttaa sotilasliitto Naton yhtenäisyyttä kahden päivän aikana?
Tämä oli kysymys, jota varmasti moni mietti Naton huippukokouksessa Brysselissä.
Trump arvosteli Saksaa jo ennen kokouksen alkamista, kun pääsi kameroiden eteen päivän aikana ensimmäistä kertaa. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sai kuulla poikkeuksellisen monologin ennen kahdenvälistä aamiaista kameroiden vielä kuvatessa.
Trumpin mukaan Saksa on riippuvainen venäläisestä energiasta.
– Saksa on täysin Venäjän kontrolloima, koska he saavat 60-70 prosenttia energiastaan Venäjältä, Trump sanoi.
Arvostelu kohdistui varsinkin Nord Stream ll -hankkeeseen, joka tuo maakaasua Venäjältä Keski-Eurooppaan.
– Me suojelemme Saksaa, Ranskaa, kaikkia näitä maita, ja monet näistä maista tekevät putkisopimuksen Venäjän kanssa, Trump sanoi viitaten isoihin investointeihin.
Hän myös huomautti, että Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder on ajamassa kaasuputkihanketta.
Yhdysvaltojen arvostelun kärki osui tälläkin kertaa puolustusmenoihin.
– Tämä on jatkunut vuosikymmeniä, ja useat presidentit ovat nostaneet tämän esiin, mutta he eivät tehneet asialle mitään.

Trump teki kauppaa menotavoitteella

Yllättäen presidentti Trump esitti keskiviikkona uuden vaatimuksen puolustusmenojen kasvattamisesta. Aiemmin tavoitellun kahden prosentin sijaan tavoite pitäisi hänen mukaansa asettaa neljään prosenttiin, kertoivat useat kansainväliset mediat.
Neljä vuotta sitten Nato-maat sopivat, että ne kaikki tavoittelevat puolustusmenojen kasvattamista kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä.
Tänä vuonna arviolta kahdeksan jäsenmaata 29:stä on pääsemässä tavoitteeseen.
Trump tviittasi vielä illalla vaatimuksen siitä, että kaksi prosenttia pitää savuttaa heti.
Naton huippukokouksen illalliselle osallistunut presidentti Sauli Niinistö myönsi, että Trumpin tapa arvostella Saksaa ”oli aika mielenkiintoinen”.
– Katsotaan nyt kuinka tilanne kehittyy. Kieltämättä aika mielenkiintoinen, Niinistö sanoi toimittajille Brysselissä ennen illallista.
Niinistöltä löytyi myös ymmärrystä sille, että puolustusmenojen kasvattamista pidetään Natossa esillä.
– Se on ollut Yhdysvaltain johdonmukainen vaatimus jo 50-luvulta lähtien, joten jos jostain on sovittu, tietysti siitä on lähtökohtaisesti hyvä pitää kiinni.

Naton ovet pysyvät auki

Pääsihteeri Stoltenberg toivoi ennen kokousta, että erimielisyyksistä huolimatta liittolaiset tekisivät päätöksiä puolustuskyvyn ja pelotteen vahvistamisesta.
Siinä onnistuttiin, sillä Nato hyväksyi yhteisen päätöslauselman.
Valmiutta parannetaan sloganilla ”neljä kertaa kolmekymmentä”. 30 pataljoonaa, 30 ilmalaivuetta, 30 laivaa – ja kaikki tämä 30 päivässä mihin tahansa Nato-maahan, joka tarvitsee apua.
Nato perustaa myös suunnitellusti kaksi uutta esikuntaa vahvistamaan komentorakennetta. Esikunnat sijoitetaan Yhdysvaltoihin ja Saksaan.
Suomen kannalta tärkeää kokouksen päätelmissä on, että Nato toistaa periaatteensa avoimista ovista. Naton 30. jäsen on näillä näkymin Pohjois-Makedonia, jonka kanssa Nato on valmis aloittamaan neuvottelut, kunhan sopimus maan nimestä on vahvistettu.

STT

Kuvat:

Puolustus omiin käsiin Euroopassa.

Trumpin puheet ja toiminta osoittaa Euroopalle, että ”vieraan apuun ei ole koskaan liikaa luottamista”.
Hän käyttää niin suoraa isännän ääntä Euroopan maiden ulko- ja taloussuhteista, ettei sellaista ole aikaisemmin kuultu.
Businekseen kuuluu, että ilmaisia aterioita ei ole, joten Eurooppaa koskevasta asevoimin suoritettavasta suojelustakin on maksettava reilu hinta dollareina ja vaikutusvaltana – tai mieluimmin molempina.
Se on vain reilua kaupankäyntiä.
Ellei Eurooppa halua Yhdysvaltojen vasalliksi, sen on tosissaan syytä alkaa järjestämään puolustustaan omin voimin.
Muuten sen vie karhu tai kotka saaliinaan.