Valittajien synninpäästö

0

ONNI NIEMI. Poikkeuksellinen lämpöaalto tuntuu jämähtäneen Suomen ylle. Vaikka väliin hieman sataisi ja ukkostaisi, hipovat ensi viikon sääennusteet jälleen 30 asteen rajaa.
Polttava helle on tietysti ilonaihe kylmässä pohjolassa, missä talven pimeys on dominoiva sää- ja mielentila. Auringon paistaessa ihmiset tuntuvat olevan hymyilevämpiä, terveempiä ja jutustelevampia. Pienen hetken suomalainen katukulttuuri saa maistaa keskieurooppalaisuutta.

Erikoisen sääilmiön ihastelu on täyttänyt kahvipöytäkeskustelut, joiden pääasiallinen sisältö on kertoa, kuinka vikkelästi ennätti töistä uimarannalle. Keskusteluissa on varmasti osallisena myös heitä, vaitonaisina kengänkärkiään tuijotellen, jotka eivät uskalla jakaa mielipidettään vallitsevasta säätilasta. He eivät liioin ole sitä ihmistyyppiä, joka täyttää sometilinsä auringonottokuvilla.
Nämä ihmiset tahtoisivat valittaa paahtavasta helteestä, mutta yleinen mielipide vaientaa heidät.
Suomalaisessa kulttuurissa ei nimittäin saa valittaa lämmöstä. Se on outoa, sillä joulukuun adventtisohjosta saa kyllä tilittää kyllästymiseen saakka. Päiväntasaajan lämpötiloihin tulee sen sijaan suhtautua kiitollisena armolahjana. Eihän kukaan halua kuulla surullisia anekdootteja siitä, kuinka joku on etsiytynyt markettihallien pakasteosastolle vain norkoilemaan, koska se on ainut paikka missä voi tuntea olonsa viilentyneeksi.

Facebookissa on tällä viikolla kiertänyt kuva parimetristen lumikinosten ympäröimästä henkilöautosta saatetekstillä ”Ihan vaan muistutuksena teille, jotka valitatte lämmöstä”. Totta, talvella on kylmää ja ikävää, hyväksi lykyksi se vuodenaika on vielä etäällä. Mutta yhtä lailla toinen ääripää on monille paitsi tukala ja epämieluisa, myös tietyille ikäihmisille hengenvaarallinen.
Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että kuumuus ja elimistön kuivuminen vaikuttavat ihmisen kognitiivisiin kykyihin – suomeksi sanottuna siis tyhmentävät. Kaikki myös tietävät, että auringossa palaminen voi edistää vakavien sairauksien syntyä. Vähäpätöisempiä haittoja ovat ainakin ylenpalttinen hikoilu, väsymys ja yleinen laiskuus.
Helteellä on siis rutkasti negatiivisia vaikutuksia ihmiseen. Silti helteestä valittajat on hiljennetty tehokkaasti ja yksituumaisesti.

En kuitenkaan usko, että tilanne on aivan näin mustavalkoinen. Myös auringonpalvojien ylisanojen ja hymyjen takana, pienessä unohdetuksi luullussa sopukassa kytee ajatus: liika on liikaa. Ei pohjoista kansaa ole luotu 30 asteen helteeseen, kun kylmä, tutkittu totuus on, että suomalaisen ideaalilämpötila on 14 astetta. Olemme luonnostamme keskitiellä.
Jotain asiantilasta kertoo sekin, että elektroniikkakaupat ovat myyneet hyllyiltään viimeisenkin ilmastointilaitteen. Tuulettimen hankinta on sosiaalisesti hyväksytty hätähuuto.
Suomalaiselle 30 asteen helle on Pyrrhoksen voitto: alkuun sää tuntuu eksoottiselta, mutta muuttuu nopeasti ikäväksi sietämiseksi. Eikä tällöin ole mitään syytä olla kertomatta siitä, kuinka vikkelästi ennätti töistä marketin pakastehyllylle.
”Tuulettimenhankintaon sosiaalisestihyväksyttyhätähuuto.”