Jo rasistiseen materiaaliin johtava linkki Facebook-sivulla voi johtaa rikosepäilyyn

0

Näpistelijän kuvan ja henkilöllisyyden julkaiseminen kaupan Facebook-sivuilla – 20 päiväsakkoa. Törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneen tuomiouutisen yhdistäminen hänen Facebook-kuvaansa yhteisöpalvelun ryhmässä – 40 päiväsakkoa. Omien lasten huostaanoton videoiminen ja videon levittäminen – 40 päiväsakkoa.
Poliisi joutuu puuttumaan jatkuvasti esimerkiksi netissä tapahtuneisiin ylilyönteihin. Sananvapaudesta huolimatta laki asettaa rajat sille, minkälaista tietoa ihmisistä saa levitellä.
Esimerkiksi se, että joku muu on jo julkaissut tietoja netissä, ei välttämättä tee tiedoista sellaisia, että niitä voi vapaasti julkaista, kertoo Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.
– Jos joku kaveri julkaisee valokuvan ihmisestä, ja sanoo, että kuvassa oleva ihminen on vaikkapa varastanut kännykän tai syyllistynyt raiskauksen yritykseen, on mahdollista, että väite ei pidä paikkaansa. Koska kyse voi olla kunnianloukkauksesta, ei tällaista aineistoa kannata jakaa, Korpisaari sanoo.
Viime vuoden maaliskuusta asti toiminut poliisin valtakunnallinen vihapuheryhmä kirjasi huhtikuun loppuun mennessä vajaat 300 rikosilmoitusta rasistisista netin sananvapausrikoksista. Noin 40 prosenttia kirjattiin kiihottamisena kansanryhmää vastaan ja noin 35 prosenttia tapauksista oli kunnianloukkauksia. Muita yleisiä nimikkeitä ovat uskonrauhan rikkominen, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ja laiton uhkaus.

Osa perustelee rikollistakin toimintaa sananvapaudella

Erityisesti rasistinen vihapuhe voi johtaa tutkintaan matalalla kynnyksellä, sillä lain esitöissä määritellään suoraan rikolliseksi myös viestin esilläpitäminen ja levittäminen eteenpäin. Lisäksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on yleisen syytteen alainen rikos, eli viranomaiset voivat tutkia asian omatoimisesti ilman uhrin pyyntöä. Rikos alkaa vanhentuakin vasta sitten, kun viesti on poistettu yleisön saatavilta.
– Kiihottamisrikoksessa tunnusmerkistö on hieman laajempi kuin kunnianloukkauksessa, koska siinä myös saatavilla pitäminen on rangaistavaa. Jos joku muu kirjoittaa Facebook-sivustollesi vaikkapa rasistista materiaalia, ja tulet tietoiseksi siitä etkä poista sitä, voit syyllistyä itsekin rikokseen.
Vihapuhetutkintaryhmän vetäjän, rikostarkastaja Jouni Niskasen mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikos, johon syyllistytään lähes yksinomaan netissä.
– Jotkut kiinnijääneet ymmärtävät virheensä ja ovat katuvaisia. Enemmän on kuitenkin sitä, että he katsovat etteivät ole syyllistyneet rikokseen, vaan että sananvapauteen kuuluisi heidän oikeutensa kertoa mielipiteensä yksittäisistä henkilöistä.

Lapsellakin on oikeus yksityisyyden suojaan

Professori Korpisaaren mukaan esimerkiksi alastomasta kaverista ei kannata julkaista kuvaa. Ei, vaikka saisi siihen luvan.
– Sosiaalisessa mediassa korostuu yhä enemmän maalaisjärki ja hyvän tavan mukaisuus. Älä postaa toisesta sellaista, mitä et haluaisi, että postataan itsestäsi. Tietoja julkaisseen on osoitettava suostumuksen olemassaolo, Korpisaari sanoo.
Korpisaari muistuttaa, että myös lapsella on oikeus yksityiselämän suojaan, eikä esimerkiksi neuvontapalstoilla kannata omalla nimellään kertoa tietoja lapsensa vaivoista tai sairauksista.
Rikostarkastaja Niskanen taas neuvoo, että erityisesti yleistävää kommentointia kannattaa välttää.
– Varmin tapa joutua tutkinnan kohteeksi on yleistää vaikkapa maahanmuuttajia tai jotain tiettyä ryhmää, Niskanen sanoo.

STT

Kuvat: