Kertakäytön sietämätön helppous

3

LIISA WRIGHT. Tuttava totesi muoviesineidensä paljoudesta, että kaikki on muovia nykyään. Näin ei toki onneksi ole, mutta kaikkea kyllä näyttää löytyvän muovisena. Vaihtoehtojakin olisi. Joskus niiden käyttäminen vaatii vähän suurempaa vaivaa, mutta on usein parempi terveydellemme.
Muovi ja elintarvikkeet on minusta aina tuntunut vältettävältä yhtälöltä, enkä siihen sorrukaan paitsi pakastamisessa. En käyttäisi naarmuuntunutta muovikulhoa ruuanlaitossa; teräksisiä, lasisia ja posliinisiakin kun löytyy kaupoista. Yksi kauhistus ovat vähän kärähtäneet muovikauhat ja -paistinlastat, joiden myrkyttömyyttä vahvasti epäilen. Puiset ja teräksiset ovat turvallisempia käyttää ja kauniimpia.
Esimerkiksi puisen leikkuulaudan pystyy kuuraamaan puhtaaksi ja höyläämään kuin uudeksi. Joistain muovileikkuulaudoista löytyy ympäristömyrkky triklosaania.

Kertakäyttö on tuhoisaa. Jos joskus poikkeuksellisesti on järkevää käyttää kertakäyttöastioita, pitää niiden edes olla pahvisia. Ei ole kovinkaan mieltä ylentävää juoda kalliita juomia muovipikareista; siitä on juhlavuus kaukana. Retkikahvit juodaan hienon designin kuksasta. Kauniita mukeja valmistetaan myös emalista, etenkin lapsia ajatellen.
Suomalainen käyttää 2,5 kiloa muovia kuukaudessa: kevyestä tavarasta syntyy aikamoinen kasa jätettä, lähinnä pakkaustuotteita ja kertakäyttövälineitä.
Kosmetiikan ja puhdistusaineiden pakkausmateriaali on useimmiten muovia, kertakäyttöisenä. Kauneudenhoitoainetta mahtuu hyvin vähän hienoihin purnukoihin, joille tuskin löytyy uusiokäyttöä.
Viime vuosikymmeninä on hygienia- ja puhdistusaineissa paljolti siirrytty nestemäisiin tuotteisiin. Lisäämällä saippuaan vettä saadaan siitä nestemäistä; sitten täytyykin lisätä kemikaaleja estämään mikrobien kasvu.
Onneksi jokunen valmistaja on vihdoin luopunut tähän tarkoitukseen yleisesti käytetystä erittäin vahingollisesta triklosaanista. Sen on todettu aiheuttavan muutoksia solujen mitokondrioihin ja olevan ilmeinen hormonihäirikkö vesistöihin päätyessään.
Palasaippua on hygieeninen ja siisti reikäisellä alustallaan. Nykyään valmistetaan myös palashampoita, joiden käytöstä ei myöskään synny muovijätettä. Itse pesen tukan kananmunalla – harvemmin ja terveemmäksi kuin aikaisemmin shampoolla.
Pyykinpesuun voi käyttää pahvipakkausten pesupulvereita, mäntysuopaa, tahrasaippuaa ja soodaa. Ympäristöä ei tarvitse kuormittaa turhaan siinäkään.
Sooda ja etikka ovat tehokkaita siivousaineita. Mikrokuituliinan kanssa ei yleensä edes tarvita puhdistusainetta.

Muovi on hyvä ja joissain tapauksissa vaikeasti korvattava materiaali. Sitä ei saisi koskaan tuottaa vain sen halpuuden takia: sen ympäristöhaitat räjähtävät käsiin.
Yksi esimerkki muovin kestävyydestä on takavuosien puutarhakalusteet. Muovituolien suosio perustuu halpuuteen ja siihen, ettei niitä tarvitse hoitaa. Nyt kaikkialla tarjotaan yhtä kalseaa polyrottinkia.
Myös kauniit ja mukavan tuntuiset puu- ja rottinkikalusteet ovat aikaa kestäviä, kunhan niitä hoitaa. Aika pienellä vaivalla voi luopua tuhoisasta kertakäyttökulttuurista.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.

Urpo

Kirjoituksessa puututaan tärkeään asiaan. Nykyisen ostovoiman vallitsessa monesti unohtuu tarveharkinta ja tuotteita ostetaan siksi, että jokin esine halutaan tai se on mahdollista ostaa ilman, että se juurikaan vaikuttaa omaan talouteen.

Sama pätee myös muuhun kulutukseen, esim. autolla ajamiseen tai matkustamiseen. Suomalaisten ajosuorite on jatkuvasti kasvussa, vaikka tavoite on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Tämä ei ole kestävä tapa toimia. Tilanteessa, jossa rahaa on käytettävissä enemmän kuin välttämättömät hankinnat edellyttävät, vaaditaan poikkeuksellisen paljon vastuuta rahan tuoman vallan vastapainoksi. Sen käyttöä on jokaisen syytä pysähtyä miettimään.

matti

Tavaraa ostetaan usein markkinoinnin takia. Olen huomannut parikin asiaa. Kaupasta ostetaan vettä, miksi? Kaikissa testeissä on huomattu, että hanavesi on parempaa kuin kaupasta ostettu vesi.
Navigaattori käskee ajamaan määrättyä reittiä, ja sitä ajetaan, vaikka osataan lyhenpikin reitti.
Kaupassa on salaattiannoksia myynnissä. Nämä ovat erittäin kallista salaattia, porkkanasta ja kurkusta maksetaan noin 10 e/kg.

Tämä pätee ostamiseen, turhaa rahan kulutusta, sille luulisi löytyvän parempi kohde.

Uusiutuvista luonnonvaroista, eikä otsoonikerroksesta meidän kannata puhua mitään .Me olemme maailmassa kuin hyttysen kakka erämaassa, meidän kulutustottumuksemme eivät hetkauta maapalloa yhtään mihinkään. Uusiutuvat luonnonvarat, niiden säästäminen on Suomessa turhaa höpinää. Siihen ei saa täällä yhtään haaskata rahaa.

Urpo

Rahan kulutuksen määrä ei sinänsä vaikuta ympäristöön. Jos joku haluaa ostaa kallista, on se pois vain perikunnalta. Ei siis ongelmaa.

Sen sijaan materiaali- ja energiavirtoihin vaikuttavat ratkaisut ovat eri asia, ja siinä ei pidä paeta todellisuutta jonkun valtion rajojen tai alueen väkiluvun taakse. Toki meillä uusiutuvia luonnonvaroja on yllin kyllin, eikä siksi tarvetta säästämiseen ole.

Vaarallista on kuitenkin ajatella, että suomalaiset ovat niin pieni kansa, ettei kulutus vaikuta mihinkään. Yhtä hyvin jonkun kiinalaisen kaupungin asukkaat voivat ajatella, ettei heidän kulutuksensa mihinkään vaikuta.

Kun kaikki ottavat itselleen sopivan vertailukohdan, kenenkään ei tarvitse käytöstään muuttaa. Se on kovin vaikea yhtälö.