Kovaa vääntöä brexitistä

0

VESA JAAKOLA. Kansanäänestyksissä on hyvät ja huonot puolensa. Parhaimmillaan ne ovat aitoa kansanvaltaa, jossa kansa saa suoraan päättää asioistaan. Huonoimmillaan niistä joudutaan vaikeuksiin, joita koetaan nyt Britanniassa – suoran kansanvallan seurauksena.
Kesäkuun 2016 kansanäänestyksessä Britannian EU-eroa, brexitiä kannattaneet saivat niukan, vajaan 52 prosentin voiton. Äänestyksen briteille järjesti uhkapeliin mieltynyt pääministeri David Cameron. Hänen arvionsa äänestyksen tuloksesta petti, ja pelin riski toteutui.
Kansanäänestyksen kampanjoissa paljastui sen viheliäinen puoli. Äänestäjiin vaikutettiin merkittävästi harhaan johtaneella propagandalla ja valeuutisilla. Niitä kansalle kerrottiin brittien EU-suhteista ja näkymistä EU-eron jälkeen.

Hitaasti viritettyjä neuvotteluja Britannian EU-eron järjestelyistä on käyty jo kahden vuoden ajan. Ero toteutuu näillä näkymin maaliskuussa 2019. Eron ehdoista ja järjestelyistä pitäisi sopia viimeistään lokakuussa. Nuo ehdot ovat yhä paljolti sopimatta.
Viimeksi heinäkuussa pääministeri Theresa May kertoi Brysselissä brittipuolen näkemyksen brexitin ehdoista. Sille ei vieläkään lämmetty EU:n päämajassa. Mayn ehdotuksissa nähdään yhä Britannian yritystä hyötyä kohtuuttomasti tulevasta EU-suhteestaan.
Brexit-neuvotteluista onkin tullut maratonin mittainen tahtojen taistelu Lontoon ja Brysselin kesken. Tässä taistelussa EU on vahvoilla. Britannia tarvitsee sopimusta paljon enemmän kuin unioni.
Kanaalin molemmin puolin arvioissa neuvottelujen onnistumisesta on nyt enemmän pessimismiä kuin optimismia.
Merkittävin kysymys on Britannian ja EU-maiden kauppa- ja taloussuhteet eron jälkeen. Britannian uusimmassa esityksessä se jäisi ainakin siirtymäajaksi unionin tulliliittoon ja osin sen sisämarkkinoille. Palvelujen kaupasta ja työvoiman liikkuvuudesta Britannia jättäisi päätösvallan itselleen. Näin brexit toteutettaisiin pehmeästi.
Tämä ei kelpaa Britanniassa kovan brexitin kannattajille. He haluavat tehdä kerralla selvän pesäeron Brysselistä ja järjestää maan ulkosuhteet uuteen malliin ilman EU-siteitä. Tällöin Britannian EU-kauppasuhteita säädeltäisiin vain WTO-säädöksin – kuten useimpien kolmansien maiden kanssa.

Jotta Britannia saisi kaupassaan tulliliiton ja sisämarkkinain etuja, EU edellyttää siltä puolestaan yhä neljän vapauden sallimista. Ne ovat tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Vaikein näistä briteille on työvoiman vapaa liikkuvuus. Sen estämiseksi monet äänestivät EU-eron puolesta.
Uusinta uutta Britannian sisäpoliittisessa brexit-väittelyssä ovat toiveet, jopa vaatimukset brexitin perumisesta. Monet myöntävät nyt, että äänestäjiä johdettiin harhaan ja heille luvattiin liikoja brexitin iloista ja hyödyistä.
Britannian nykyhallituksella on brexitissä vain huonoja vaihtoehtoja: tehdä huono sopimus ja kaatua, jättää maa sopimuksettomaan tilaan ja kaatua tai kaatua kansanäänestyksen tuloksen mitätöintiin.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.