Maailman paras pääsihteeri

0

VESA JAAKOLA. YK-järjestön ensimmäinen pääsihteeri Tryggve Lie lausahti kerran työnsä vaikeudesta tuskaantuneena, että hän joutuu hoitamaan maailman vaikeinta virkaa. Silloin pääsihteerillä oli YK-jäsenvaltiona vain runsaat 50 työnantajaa. Nykyisellä pääsihteerillä niitä on jo 193.
Noin monta, usein keskenään kiistelevää työnantajaa oli myös äskettäin kuolleella Kofi Annanilla maailmanjärjestön pääsihteerinä. Hän ei tuskitellut ainakaan ääneen työnsä vaikeuksia, vaikka niitä hänen kahdeksanvuotisella virkakaudellaan 1997–2006 oli riittämiin.

YK-pääsihteereistä Kofi Annan oli jo taustoiltaan muista erottuva. Hän oli ensimmäinen järjestön virkakunnasta valittu pääsihteeri. Hän oli myös ensimmäinen Afrikan mustasta väestöstä ylimpään YK-virkaan valittu.
Muistosanoissaan monet valtionjohtajat ovat lausuneet Kofi Annnanista vain hyvää, superlatiiveihin asti. Rauhannobelisti Martti Ahtisaaren mielestä Annan on maailmanjärjestön menestyksekkäin pääsihteeri. Muissa lausunnoissa häntä kuvataan esimerkilliseksi arvojohtajaksi, myös realistiksi, jolla oli idealistin sydän.
Annanin sivistyneisyyttä, sosiaalisia taitoja ja hienostunutta käytöstä kaikkia kohtaan on muistettu ja ylistetty. Tästä minulla on omakohtainenkin kokemus. Tammikuun alussa 1991 olimme samoissa tehtävissä evakuointipäällikköinä Jordaniassa, hän YK-hallintopäällikkönä, minä virkatyössäni.
Tuolloisen Irakin sodan aattona otimme Ammanin lentoasemalla vastaan omiamme, hän YK-työntekijöitä ja minä suomalaisia. Hän suhtautui hyvin tuttavallisesti ja tasa-arvoisesti nuorempaan kollegaansa.
Enpä tuolloin voinut edes aavistaa, että kuusi vuotta myöhemmin hänestä tulisi maailmanjärjestön pääsihteeri. Olikohan hänellä jo tuolloin rauhanmarsalkan sauva repussaan? Sitä hän ei ainakaan Ammanissa kenellekään näyttänyt.

Pääsihteerin työssä Kofi Annanin suurimmiksi ansioiksi katsotaan suuren maailmanjärjestön hallinnon uudistaminen, sen toiminnan keskittäminen peruskirjan painottamiin asioihin ja uudenlaisten kumppanuuksien perustaminen talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan toimijain kanssa.
Pian virkautumisensa jälkeen Annan esitti YK-hallinnon tehostamista ja keventämistä ja siitä säästyvien voimavarojen siirtämistä järjestön kenttätoimintaan. Laaja uudistus toteutettiin. Toimialojen johtojärjestelmiä yhtenäistettiin ja tehostettiin niiden yhteistoiminnan tehostamiseksi.
Säästyneitä voimavaroja siirrettiin esimerkiksi rauhanturvatoimintaan ja ihmisoikeustyöhön. Ne jos mitkä ovat YK-peruskirjan mukaista ydintoimintaa, selkkausten ehkäisemistä ja rauhan rakentamista. Näistä ansioista YK:lle ja sen pääsihteerille annettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 2001.
Merkittävää Annanin johtamassa YK-järjestössä oli myös uusien kumppanien etsiminen ja löytäminen yhteistyöhön sen kanssa.
Hänen johdollaan työstettiin uudelle vuosituhannelle 2000 maailmanlaajuiset kehitystavoitteet. Niitä toteuttamaan Annan kutsui myös talouselämän toimijoita ja kansalaisjärjestöjä, menestyksellä.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

Jätä kommentti