Maatilojen ahdinko kasvaa

1
Maatilojen lopettaminen uhkaa Salon seudun maaseudun elinvoimaisuutta.

Heikko kannattavuus uhkaa maatalouden tulevaisuutta. Moni maatila on lopettanut, ja tulevaisuudessa tilakuolemien pelätään edelleen kasvavan.
Maatalouden vaikeudet tuntuvat myös Salossa, vaikka kasvuolosuhteiltaan seutu on Suomen parhaita. Heikko kannattavuus näkyy maatalousyrittäjien määrän voimakkaana vähenemisenä (SSS 30.7.).

Vuonna 2014 maataloustukea haki Salossa 1 029 yrittäjää. Tänä vuonna hakijoita oli enää 897. Neljässä vuodessa toimintansa on siis lopettanut 132 salolaistilaa.
Moni naapuritila on ostanut tai vuokrannut lopettaneen tilan pellot. Viljelymaat keskittyvät yhä harvempien käsiin, ja samalla tilojen koko kasvaa. Salolaisen viljatilan keskimääräinen peltopinta-ala on hieman yli 60 hehtaaria.

Tilojen lopettamisen suurin syy on heikko kannattavuus. Maatalouden tuotteista maksetaan huonoa hintaa, eivätkä maataloustuetkaan rohkaise investoimaan.
Toinen merkittävä syy tilojen lopettamiseen on viljelijöiden ikääntyminen. Kotitilan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle ei ole enää itsestään selvää. Kun vanha isäntä tai emäntä lopettaa, ei jatkajaa omasta perheestä enää löydykään. Moni nuori hakeutuu muille aloille, koska maatalous ei ole taloudellisesti enää niin kannattavaa.
Lisää tuskaa maatiloille tuovat oikuttelevat säät, kuten jatkuvat sateet tai tänä kesänä koettu harvinaisen pitkä hellekausi.

Maatilojen lopettaminen on huono uutinen Salon seudulle, jossa maatalous on perinteisesti ollut yksi vahva tukijalka. Jos tahti jatkuu, se uhkaa koko maaseudun elinvoimaisuutta.
Suomessa on totuttu hyvälaatuiseen ja terveelliseen ruokaan. Tämä ruokahuolto tai ainakin maatalouden omavaraisuus voi vaarantua samaa tahtia kuin tiloja lopettaa.
Kyse on ensisijaisesti kannattavuudesta. Maatilojen elinmahdollisuudet paranisivat tuntuvasti, jos tuotteista maksettaisiin kunnon hinta. Se taas on helpommin sanottu kuin tehty kireässä kilpailutilanteessa.
Maatalouden murroksessa pärjäävät parhaiten ne tilat, jotka ovat pystyneet erikoistumaan tai löytäneet lisätuloja sivutoiminnasta.
Idearikkautta ja uusia yrittämisen malleja tarvitaan myös maaseudulla.

Urpo

Yleinen keskustelunaihe kaupungissa vs. maalla asuminen päätyy usein siihen, että koko Suomen asuttuna pitämisestä aiheutuu suuret kustannukset. Päteviä laskelmia tästä ei luonnollisestikaan ole, ja varmaa on ainakin se, että kaupungistumiskehityksen puoltajat pitävät tiettyjä asioita itsestäänselvyytenä. Elintarvikkeet tulevat kaupasta ja uusiutuva energia töpselistä.

Toisaalla päivän lehdessä oleva juttu peurakannan hallintaan liittyvistä ongelmista sivuaa mahdollisuutta tuoda lihaa myyntiin. Ehkä tässä olisi maaseudulle potentiaalia. Eletäänhän tällä hetkellä vajaasti hyödynnetyssä ylituotantotilanteessa, mikä sinänsä on aika outo yhtälö.

Nyt vain pitäisi raivata loputkin esteet mahdollisuuksien tieltä pois. Se tosin edellyttää riistahallinnolta uutta ajattelutapaa.