SYSH ja IYHH keskustelevat yleisurheilusta

0
Seitsenottelija Maria Huntingtonin osallistumisoikeudesta EM-Berliiniin porisi hetkellisesti melkoinen soppa.

Viimeistään ensi viikon torstai-iltana alkavat Twitterissä hashtagin #yleisurheilu alla voimistua seuraavanlaiset ”keskustelut”:

Satunnaisesti Yleisurheilua Seuraava Henkilö (SYSH): ”Tästä Hantinktonistakin piti oikein päiväkausia vääntää. Nyt kun hän on kisoissa, sijoitus on kahdeskymmeneskolmas. Taas piti tähänkin kisaturistiin käyttää veronmaksajien rahoja.”

Intohimoisesti Yleisurheilua Hengittävä Henkilö (IYHH): ”Kovia urheilijoita ovat kaikki, jotka aikuisten arvokisoihin pääsevät. Valtavan monta hikipisaraa on vuodatettu, ja arvokisa on nuorelle urheilijalle tärkeä kokemus. Eivätkä kisamatkojen kulut mene tavallisen veronmaksajan rahapussista. Sitä paitsi urheilijan sukunimi kirjoitetaan Huntington.”

SYSH: ”Eihän tuo Hantinkton rikkonut edes kisarajaa. Kyllä 50 vuotta sitten kaikki oli paremmin, kun mitaleja satoi ovista ja ikkunoista. Äläkä sinä tule minulle nillittämään oikeinkirjoituksesta. Somessa voi kirjoittaa miten tahansa, ja minä olen sentään lukenut yliopistossa suomen kieltä.”

IYHH: ”Turhaa verrata 1970-luvun tapahtumia tähän päivään. Silloin Afrikan maat olivat ylipäätään ihan lapsenkengissä. Nykyisin yleisurheilu on globaali laji, jossa kilpailu on hurjan kovaa. Kovempaa kuin ehkä missään muussa lajissa.”

Ennen sosiaalista mediaa tällaiset väännöt käytiin tiedotusvälineiden keskustelupalstoilla, ennen internetiä urheilukenttien laidoilla tai sohvaryhmän ääressä. Aiheet ovat pysyneet samoina vuosikymmenien ajan, ja viimeistään 2000-luvulla, kun menestystä ei Suomelle ole mitalien osalta tullut entiseen malliin.

Kummatkin kuvitteellisen debatin osapuolet ovat tietyiltä osin oikeassa. Mainitun seitsenottelijan Maria Huntingtonin edustuskelpoisuudesta saatiin suorastaan massiivinen mediaspektaakkeli Ylen Urheiluruudun ykkösjuttuineen ja iltapäivälehden Suomen Urheiluliittoa haukkuvine kolumneineen.

Yleisurheilu pysyy ainakin vielä Suomen tiedotusvälineiden pyhässä neljän lajin kokonaisuudessa. Hiihtoliitto, Jääkiekkoliitto, Palloliitto ja yleisurheilutoimintaa pyörittävä Suomen Urheiluliitto saavat paikoitellen ansaitsematonta kuraa niskaansa. Jos Huntingtonin kaltainen tapaus olisi sattunut missä tahansa muussa urheilulajissa, ei asiaa olisi juuri kukaan tiedostanut.

Saatavassa loassa on kuitenkin myös toinen puoli. Nämä joidenkin kisaturisteiksi, toisten tasokkaiksi arvokisakävijöiksi nimittämät yleisurheilijat saavat lopulta paikoitellen massiivisen julkisuuden. Juuri yleisurheilijoiden sinnittely köyhyysrajan alapuolella huomioidaan, ja urheilijoita sympataan taas kerran liittoa mollaten.

Samaan aikaan EM-yleisurheilun kanssa pidetään niin sanotut Super-EM-kisat, eli käytännössä SM-viikkoa vastaava monilajitapahtuma. Yle näyttää tällä kertaa laajalti myös tätä Glasgow’n kokonaisuutta.

Silti kontrasti ei voisi olla juuri suurempi kuin miettiessä yleisurheilijoiden ja vaikkapa telinevoimistelijoiden tunnettuutta. Lotta Harala, naisten sadan metrin aitajuoksun maailmantilaston sadas, on saanut runsaasti posiitivista julkisuutta tuloskehityksestään. Toisen hyppääjän, hypyn maailmancupin osakilpailussa parhaimmillaan kolmanneksi sijoittuneen Heikki Saarenkedon kohdalla on ollut hiljaisempaa.

Yleisurheilijat, jääkiekkoilijat, jalkapalloilijat ja hiihtävät ovat saaneet lehdistössä ja kansalaisilta leijonia tai lampaanperseitä. Mollaus on joskus kovaa, mutta niin on usein hehkutuskin. Siksi SYSH:n ja IYHH:n keskusteluissa totuus löytyy useimmiten sieltä ääripäiden näkemysten puolivälistä.