Turkin liiran syöksy voi tarttua Suomeen rahoitusmarkkinoiden kautta – ”Kannattaa varautua siihen, että liiran valuuttakriisin pohjaa ei ole vielä nähty”, sanoo asiantuntija

0

Turkin liiran arvon syöksy tulee vaikuttamaan Eurooppaan ja Suomeen eniten rahoitussektorin kautta, sanoo Nordean ekonomisti Tuuli Koivu. Koivun mukaan on jo nähtävissä, että sektorin luottamus talouskehitykseen on vähentynyt.
Sijoittajat haluavat välttää riskiä ja siirtää sijoituksiaan turvasatamina pidettyihin kohteisiin, kuten Saksan valtion velkakirjoihin, Yhdysvaltain dollareihin ja Sveitsin frangeihin.
– Pohjoismaiden kannalta näkisin, että ensimmäinen tartuntakanava on rahoitussektori, Koivu sanoo STT:lle.
Erityisesti espanjalaisilla pankeilla on merkittävää liiketoimintaa Turkissa. Velkaantuneiden turkkilaistahojen maksukyky heikkenee liiran arvon laskiessa.
– Samaan aikaan reaalitalouden pohja heikkenee, rahoituksen saatavuus heikkenee, ja sitä kautta talouskasvu heikkenee. Tämä syöksee maata kierteeseen, jossa lainojen maksusta tulee hankalampaa, Koivu kertoo.
Turkilla on suuri vaihtotaseen alijäämä, joka rahoitetaan ulkopuolisin voimin lyhytaikaisilla lainoilla, jotka erääntyvät tiheään tahtiin. Koivun mukaan monet eurooppalaiset pankit joutuvat maksamaan luottotappiota.
Ekonomisti arvioi, että liiran kriisin pohjaa ei ole vielä nähty ja tilanne saattaa vielä huonontua.
Koivun mukaan sijoittajien negatiiviseen tunnelmaan vaikuttaa myös Turkin merkittävä rooli Euroopan siirtolaistilanteessa. Pelkona on, että Turkki voisi ajautua sisäiseen kaaokseen.
Koivu kuitenkin korostaa, että nyt ei ole kyse samanlaisesta tilanteesta kuin 2000-luvun talouskriisissä, jolloin maailmankauppa romahti.
– Turkki on kuitenkin pieni talous suhteessa maailmantalouden kokonaisuuteen.

IMF:n puolueen kääntyminen olisi imagotappio

Kehittyvät taloudet kuten Turkki, Kiina, Intia ja Brasilia ovat tänä vuonna kärsineet Yhdysvaltojen rahapolitiikasta ja siitä, että sijoittajia on Yhdysvaltojen dollarin koron noustessa kiinnostanut sijoittaa dollarimääräisiin kohteisiin. Tämän takia pääomaa on paennut nousevista talouksista.
Jo ennen Yhdysvaltojen ja Turkin diplomaattista kiistaa maan taloutta on ylikuumentanut se, että Turkin keskuspankki ei ole nostanut korkoja ja rauhoittanut talouden ylikuumenemista ja hidastanut inflaation kasvua.
– Kun presidentti Erdogan teki selväksi, että hän ei tykkää korkeista koroista ja rahapolitiikan kiristämisestä, eikä keskuspankki nostanut korkoa, se herätti kysymyksiä. Nytkö hän on vienyt eväät pois keskuspankilta, eikä keskuspankki ole enää itsenäinen.
Koivun mukaan Erdoganin linja on vaarallinen, mikä voisi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että sijoittajat sulkevat rahahanansa. Tällöin tuonti voisi pysähtyä kuin seinään. Useissa talouskriiseissä valtiot ovat kääntyneet Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) puoleen.
– Turkille voisi olla mahdotonta mennä IMF:n lainojen piiriin. Se olisi Erdoganille aikamoinen imagotappio.

STT

Kuvat: