Kunnat keräävät kiinteistöveroja tänä vuonna 39 miljoonaa viime vuotista enemmän – maksupäivä on tänään

3

Kaksi miljoonaa henkilöä maksaa Suomessa tänä vuonna kiinteistöveroa. Kaikkiaan kiinteistöveroa on tarkoitus kerätä yhteensä 1,8 miljardia euroa.
Summa on 2,2 prosenttia eli 39 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna, kertoo Verohallinto. Kiinteistövero maksetaan kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöveron ensimmäinen maksupäivä on maanantaina 3.9.
Veron maksajista suurin osa, 93 prosenttia, on henkilöasiakkaita. Valtaosan kiinteistöveron kokonaismäärästä maksavat silti yritykset ja yhteisöt. Yritysten ja yhteisöjen osuus koko potista on 70 prosenttia. Henkilöasiakkailla keskimääräinen kiinteistöveron määrä on 286 euroa sekä yrityksillä ja yhteisöillä yli 8 000 euroa.

Varsinais-Suomessa Pöytyä ja Sauvo ovat kohottaneet yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Maakunnan korkein yleinen kiinteistöveroprosentti on Pyhärannassa, jossa kunnanhallitus esittää veron tasoksi 1,80 prosenttia. Paraisilla yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,50.
Yleistä kiinteistöveroprosenttia käytetään esimerkiksi maapohjaan, tuotantorakennusten konehallien ja teollisuusrakennusten verottamiseen.

Vakituisesta asuinrakennusta maakunnassa verottaa kovimmin Pyhäranta, jossa vero on 0,70 prosenttia. Taivassalossa veron taso on 0,65 prosenttia.
Muusta kuin asuinrakennuksesta verottaa tiukimmin Pyhäranta, jossa kunnanhallituksen ehdotus on 1,80 prosenttia. Lähes yhtä kova verotus on Vehmaalla, jossa veroprosentti on 1,70.
Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi vapaa-ajanasunnot ja erilliset saunarakennukset.

Vehmaa, Sauvo ja Pöytyä ovat nostaneet myös muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta maksettavaa veroa.
Varsinais-Suomen keskimääräinen yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,04, vakituisen asuinrakennuksen keskimääräinen verotusaste on 0,45 ja muun kuin asuinrakennuksen veroprosentti on keskimäärin 1,23.
Kunnat päättävät kiinteistöveroprosentit annettujen raja-arvojen sisällä. Esimerkiksi yleinen kiinteistöveroprosentti voi olla 0,93−2,00.

Kiinteistöveron ensimmäisen erän eräpäivä on maanantaina 3.9. Jos kiinteistöveropäätöksen tilisiirrot ovat hävinneet, maksutietojaan voi kysellä Verohallinnosta.
Jos kiinteistöveron määrä on 170 euroa tai enemmän, maksu on jaettu kahteen erään. Toisen erän eräpäivä on 15.10.
Noin 63 prosenttia asiakkaista on saanut maksun kahdessa erässä.
Kiinteistöveroa ei määrätä lainkaan, jos vero on alle 17 euroa. Näitä kiinteistön omistajia on noin 2 prosenttia kiinteistöverovelvollisista.

Viime vuonna noin puoli miljoonaa henkilöä eli peräti neljäsosa asiakkaista unohti maksaa kiinteistöveronsa ajallaan. Myöhässä maksamisesta koitui maksajille lähes 3 miljoonaa euroa ylimääräisiä kuluja, kertoo Verohallinto.
Kiinteistöverosta lähetetään yksi maksumuistutus, jonka jälkeen maksamaton vero siirtyy ulosottoon.

Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön 1.1.2018.

 

Kiinteistöveroprosentit kuntakohtaisesti Varsinais-Suomessa

Kunta yleinen kiinteistöveroprosentti–vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero–muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti

  • Aura 1,10–0,55–1,10
  • Kaarina 1,00–0,41–1,00
  • Kemiönsaari 1,10–0,41–1,10
  • Koski Tl 0,93–0,41–0,93
  • Kustavi 0,93–0,41–0,98
  • Laitila 0,93–0,41–1,00
  • Lieto 1,00–0,41–1,00
  • Loimaa 1,00–0,50–1,05
  • Marttila 0,95–0,45–0,95
  • Masku 0,95–0,41–1,00
  • Mynämäki 0,93–0,50–1,10
  • Naantali 1,05–0,45–1,35
  • Nousiainen 1,00–0,50–1,10
  • Oripää 1,00–0,45–1,10
  • Paimio 1,10–0,45–1,20
  • Parainen 1,50–0,47–1,50
  • Pyhäranta* 1,80–0,70–1,80
  • Pöytyä 1,10–0,50–1,10
  • Raisio 1,25–0,45–0,93
  • Rusko 0,95–0,42–1,02
  • Salo 0,93–0,55–1,30
  • Sauvo 1,20–0,60–1,40
  • Somero 0,93–0,41–0,93
  • Taivassalo 1,15–0,65–1,35
  • Turku 1,00–0,41–0,93
  • Uusikaupunki 1,03–,45–1,12
  • Vehmaa 1,00–0,50–1,70
    * kunnanhallituksen ehdotus

3
Jätä kommentti

2 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Mamma Muurlast

Kyllähän kiinteistöverojen summa kasvaa, kun veromäärä kiinteistöä kohtaan korotetaan vuosittain. Se on sitä piilo(lisä)veroa, jota joudumme vuosittain maksamaan. Ja mitä me maaseudulla ja kaupunkialueen lähiöissä asuvat siitä maksusta hyödymme, kun lumenauraustakin on säästösyistä vähennetty?

Jerppu

Samaa olen ihmetellyt, että kun kiinteistöveroa kuulemma kerätään siksi, että sillä hoidetaan katuja ja aurataan lumia, niin miksi me maaseudun asukkaat joudumme sitä maksamaan, kun itse maksamme tiemme ja aurauksemme, ei kaupunki täällä hoida yhtään mitään? Meille se on vain yksi vastikkeeton maksu lisää, tai tulonsiirto maaseudulta kaupunkilaisille. Se on myös liiallisen rakennuslupabyrokratian ohella toinen iso jarruttaja rakennuskannan kehittymisessä. Rakennat piharakennuksen, remontoit tai laajennat taloa, joka jo sinänsä maksaa aivan perhanasti ja kaupunki vielä tulee käsi ojossa pyytämään lisää veroa. Kaupungin tahto varmaan olisi, että asuisimme kaikki teltoissa tai jossain risumajoissa, kun se kovin rankaisee ja pyrkii estämään kaiken asumisen… Lue lisää »

tytteli

Minä ihmettelen koko keksittyä veroa. Miten voi kiinteistöllä olla 2 omistajaa? Talon omistaja ostama tontti on oma, ja silti siitä pitää maksaa monikertainen vero. Verotus on hyvä temppu laittaa kiristykseksi, koska veroton aina pakko maksaa tai….