Perisuomalaista elinkeinoelämää

4

LIISA WRIGHT. Vaalien jälleen koittaessa lehtien mielipidepalstat täyttyvät paikallispoliitikkojen kirjoitelmista, usein teemalla Suomi suomalaisille. Nyt voisikin ottaa selkoa esimerkiksi suomalaisen kaupan ja teollisuuden kehityksen vaiheista.
Valitettavan useat eivät tiedä tai käsitä, kuinka kansainvälinen Suomi on aina ollut. Eikä sitä, kuinka suuri vaikutus kansallisperintöömme maahanmuuttajilla on ollut.
Sukututkijana törmään jatkuvasti muualta tulleisiin esi-isiin eri suvuissa ympäri maata. Mutta myös, jos vaivautuu tarkastelemaan esimerkiksi Suomen elinkeinoelämää, toteaa monien nykyisten kuuluisimpia suomalaisia tuotemerkkejä valmistavien firmojen perustajien tulleen tänne ulkomailta.
Vanhimpien Suomen ruukkien perustajat 1600-luvulla olivat suurelta osin ulkomaalaisia; esimerkiksi nykyisen Fiskarsin perusti saksalainen. Muut olivat ruotsalaisia ja jokunen skotti. Suomalaisia olivat vain Creutzin kreivit, joiden isä tai isoisä oli tullut nykyisestä Virosta. Myös ruukkien mestarit ja ammattimiehet tulivat muualta.

Monien kulttuurielämämme vaikuttajien ja suomalaisuuden ikonien luojien juuret olivat muualla kuin Suomen maaperällä. Kansallislaulumme kirjoitettiin ruotsiksi, ja sen kirjoittajan Runebergin suku oli tullut Ruotsista. Kansallislaulumme säveltäjä, ”suomalaisen taidemusiikin isä”, viulisti Pacius syntyi Saksassa saksalaisista vanhemmista. Hän muutti Helsinkiin 25-vuotiaana paremman työn ja aseman vuoksi.
Suomalaisten vahvojen naisten kuvaajana tunnetaan kirjailija Hella Wuolijoki, joka oli myös varhaisimpia Suomen naispoliitikkoja. Hän muutti Virosta opiskelemaan Helsinkiin ja jäi tänne.
Muumit, nykyisen esimerkiksi Japanissa erityisen vahvan Suomen maabrändin kulmakiven, loi puoliksi ruotsalainen Tove Jansson.
Arkkitehti Engelistä olemme edelleen hyvin ylpeitä, ja häntä pidetäänkin suomalaisen arkkitehtuurin suunnannäyttäjänä. Hän oli saksalainen ja siirtynyt Suomeen työperäisenä maahanmuuttajana.
Ulkomaalaisten osuus Suomen varhaisessa liike-elämässä oli huomattava. Elintarvikealalla maahanmuuttajien yritykset kasvoivat merkittäviksi toimijoiksi. Fazerin sininen on suomalaisuuden lähes tunnusmerkki. Liikkeen perusti sveitsiläinen.
Gustav Paulig oli syntyisin Pohjois-Saksasta. Venäläinen Sinebrychoff perusti Suomen vanhimman elintarvikealan yhtiön.
Tyypillisiä tuliaisia Suomesta on Fazerin suklaan ohella aito suomalainen erikoisherkku lakritsi. Alaikäiset Karavokyroksen veljekset lähtivät etsimään parempaa elämää ja toimeentuloa ulkomailta, koska taloudellinen tilanne Kreikassa oli erittäin heikko sata vuotta sitten. He päätyivät viimein Suomeen ja perustivat Halvan makeistehtaan.

Näiden lisäksi monet muut huomattavat suomalaiset yritykset ovat ulkomaalaisten perustamia: esimerkiksi Berner, Finlayson, Frenckell, Gutzeit, Hackman, Huber, Rettig, Stockman, Veho. Siinä sitä jo onkin suomalaista teollisuuden historiaa.
Nämä yritykset olivat yleensä ja jotkut ovat edelleen isoja perheyhtiöitä, mutta myös pienempiä ulkomaalaisten kauppaliikkeitä oli kaikkialla maassa. Ne kaikki ovat olleet ja ovat mukana rakentamassa tätä maata.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.

Vissi ero

Thorwöste, Finlayson ja muut teollisuuden perustajat eivät tulleet Suomeen vain istuskelemaan muiden tekemille nuotiotulille kahvia juomaan, vaan tulivat tänne kolmen syyn takkia. Täällä oli sen ajan halpatyövoimaa, raaka-aineita ja energiaa koskissa ja miilunpolttajien hiilessä yllin kyllin.

Tapio Äyräväinen

Suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa esiintyy jatkuvasti joukko väittämiä, joilla nykyisen kaltaista tai mahdollisesti vielä vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan. Nämä argumentit toistuvat mediassa aika ajoin ja niitä on toisteltu kohta parikymentä vuotta. Väännän jälleen kerran rautalangasta. Maahanmuuttoa on monenlaista. Fazer, Sinebrychoff ja Finlayson ovat esimerkki hyvistä maahanmuuttajista. Valitettavasti on myös maahanmuuttoa, joissa maahanmuuttajista noin kymmenen prosenttia on työelämässä ja joissa työttömyysprosentti huitelee viittäkymmentä. Joissakin ryhmissä naiset on eristetty kotiinsa ja lapset syrjäytyvät, koska nämä ryhmät eivät suurin surminkaan halua sopeutua suomalaisten kulttuuriin. Viime kädessä suomalaiset elättävät nämä maahanmuuttajat ja senpä vuoksi nykyinen hallitus joutuu voimakkaassa noususuhdanteessa ottamaan pari miljardia euroa lisää valtion velkaa. On… Lue lisää »

matti

Täysin samaa mieltä. Pitää yrittää katsoa kauemmaksi mitä tuleman pitää.
Jos tämä samanlainen maahanmuuttopolitiikka jatkuu (esimerkiksi pääministeri lupasi asuntonsa) menemme konkurssiin. Kaikki maahantulijat pääsevät tuen piiriin, heidät ns. elätetään. Niitä tulee vielä vähintään 500 miljoonaa Eurooppaan jollei mitään tehdä. Miksi he ei tulisi. Minä ainakin olisin valmis tulemaan heidän tilallaan. Vaikka ei koskaan menisi töihin on elämisen taso parempi kuin monissa heidän kotimaissaan. Asia on todella ikävä, mutta tosi.

Jyrki Åland

1600-luvun rautateollisuuden tuomat ammattiosaajat tulivat Suomeen ihan Ruotsin kuninkaan tarjouksesta. Sinebrychoff ei ollut maahanmuuttaja vaan valloittajakansaa. Hackmanin suku tuli jo Ruotsin vallan aikana ja sai luvan perustaa Viipuriin kauppahuoneen. Mitä tulee itaraan skottiin eli Finlaysoniin, niin hän tuli Tampereelle Pietarista, koska konemestarin hommat ei kiinnostanut Venäjällä. Berneristä on pakko mainita, että he tulivat Norjasta Suomeen ja perustivat silli- ja tukkuyrityksen Venäjän vallan aikana. Muuten Anne Berner ei ole heille sukua. Muuten Frenckell tuli Ruotsin vallan aikaan jolloin valtaa piti Hessenin suku ja Ruotsi-Suomeen saapui paljon saksalaisia Fredrik I:n aikana. Tässä nyt vaan muutama esimerkki historiasta. Totta on että Suomi on… Lue lisää »