Suomi kunnossa?

0

RAUNO SAARI. Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) sanoo, että politiikassa ja mediassa näkyy historiattomuus. ”Ei tiedetä, miten yhteiskunta toimii. Ei osata erottaa, mikä asia on iso, mikä pieni. Eletään kohusta toiseen”.
Tölli aistii oikein. Se näkyy myös valtion talousarvion valmistelussa, seurannassa ja päätöksenteossa.
Sipilän hallituksen neljäs budjetti on kansissa. Aikanaan nämä kirjat olivat syksyn luetuimpia. Niiden valmistelua seurattiin huhtikuulta alkaen, ja lämpö kasvoi syyskuun riiheen. Asioihin paneuduttiin. Ratkaisujen tekoon varattiin aikaa ja öitä.
Nyt 55,3 miljardin euron budjetti meni kuin heittäen. Pääministeri kehaisi vielä tiedotustilaisuudessa, että ”tämä meni nopeiten, eilen illalla oltiin jo käytännössä valmiita”. Mitä nyt ennakkoon julistettiin huolta pieni- ja keskituloisten verotuksesta. Muuten näytti, että elettiin kuin sanonnassa EVVK: ei vähempää voisi kiinnostaa.

Sipilän hallitus aloitti työnsä keväällä 2015. Liikkeelle lähdettiin uudella strategisella linjauksella. Velkaantuneisuus luvattiin taittaa ja tuottavuusvaje korjata. Tosin tilkitsemiseen kaavailtu sote-uudistuksen kolmen miljardin säästö liu´utettiin pian seuraaville hallituksille. Ensimmäisenä syksynä hallituksen kolme ässää – Sipilä, Stubb ja Soini – marssivat iltaisin kertomaan, mitä tehdään, eikä vaan meinata. Se tuntui hyvältä.
Nyt uusiutunut trio – Sipilä, Orpo, Terho – vakuuttaa, että hallitus on pääsemässä tavoitteissa maaliin, ”kun valtion velaksi eläminenkin loppuu vuonna 2021”.
Lupaus vetää mutkat suoriksi. Kahden vuoden päästä suhdanteet ovat mitä ovat. Joka tapauksessa meillä on uusi eduskunta ja hallitus, jotka valitsevat omat polkunsa.

Hallitukset ovat 1990-luvulta alkaen yrittäneet taittaa valtion velkaantumista. Valtiosihteeri Hetemäen johdolla laadittu rakennepoliittinen ohjelma esittää, että julkisia menoja leikataan vuoteen 2030 mennessä kymmenellä miljardilla eurolla.
Sipilän hallitus on tähän sitoutunut. Myös seuraavien kolmen hallituksen puolesta.
Summa on sama, jonka Lipposen ensimmäinen hallitus päätti ja säästi todellisuudessa vuonna 1995–99. Sen jälkeen valtion velka on tuplaantunut 56 miljardista 110 miljardiin euroon. Tämä budjetti tuo lisää velkaa 1,5 miljardia. Siunattuja olkoot nuoret, sillä he perivät valtiovelan.
Budjetti on yhteiskunnan keskeinen asiakirja, vaikka suorat vaikutukset tällä kertaa ovat kansalaisten arkeen pieniä. Tutkimus- ja kehittämisrahojen lisäys on hyväksi, vaikka niiden kokonaissaldo on edelleen pakkasella ja matkaa on neljän prosentin bkt- tavoitteeseen.
Maatalouden tarpeen ymmärtää. Osakesäästötilien kaltainen avaus piensäästäjälle on oikein ja kohtuullista, vaikka sekin menee seuraavan hallituksen tontille vuoteen 2020.
Suomi ei ole vielä aivan kunnossa.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

Jätä kommentti