11.3 2010
11.3 2010
10.3 2010
10.3 2010
9.3 2010
9.3 2010
8.3 2010
8.3 2010
7.3 2010
7.3 2010
6.3 2010
6.3 2010
5.3 2010
5.3 2010
11.3 2010
10.3 2010
9.3 2010
8.3 2010
7.3 2010
6.3 2010
5.3 2010
Laman jälkihoito vaatii säästöjä ja veronkorotuksia. Yksi verotuottojen lisäyskeino saattaa valtiolle olla asuntolainojen korkovähennyksestä luopuminen.
Suomi totuttelee vähitellen siihen, että laman jälkihoito vaatii julkisen talouden puolella vuosikausien kuurin.
Seuraava runsas vuosi kiistellään, miten kuuri toteutetaan. Eduskuntavaalien jälkeinen hallitus valitsee keinot ja aloittaa.
Keinovalikoiman päävaihtoehtoihin kuuluvat lisävelan otto, verotuksen kiristys ja julkisten menojen leikkaus. Pahasti ei ammu ohi, jos sanoo, että kaikkia kolmea tullaan soveltamaan.
MAAPERÄÄ pehmitetään säästökuurin varalta. Valtiovarainministeriö esitti alkuviikolla synkän näkemyksen maan talouden kestävyysvajeesta: yhteiset rahat eivät nykyvauhdissa riitä.
Pääministeri Matti Vanhanen sanoi Rantalan eläkeryhmän työn päättyessä, että keinoja on löydettävä. Muuten ei pystytä lunastamaan kansalaisille nyt annettua hyvinvointilupausta.
Valtiosihteeri Raimo Sailas tokaisi torstaina televisiossa, että todellista eläköitymisikää on korotettava ennemminkin neljällä vuodella kuin nyt tavoitelluilla kolmella.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander uumoili niin ikään torstaina, että kunnallisveroon voi lähivuosina tulla jopa seitsemän prosenttiyksikön korotus.
VEROTUS kiristyy varmasti, siitä ei ole enää epäilystä. Itse asiassa alku nähtiin jo viime vuonna monissa kunnissa. Tänä vuonna nousee aiemmin päätetysti arvonlisävero.
Martti Hetemäen työryhmä hakee tämän vuoden ajan keinoja laajentaa veropohjaa ja lisätä verotuottoja.
Jo viime vuonna Hetemäki väläytteli kaikkien verovähennysten läpikäyntiä. Vähennyksistä tunnetaan parhaiten asuntolainojen korkovähennys ja kotitalousvähennys.
Asuntolainojen korkojen vuoksi valtio menetti vuonna 2007 yhteensä 720 miljoonaa euroa, toissa vuonna 880 miljoonaa. Viime vuonna jäätiin matalien korkojen vuoksi noin 550 miljoonaan euroon.
Vähennyksiin kytkeytyy kosolti sidoksia, joiden vuoksi vähennyksistä luopuminen ei ole valtiolle yksiselitteisen edullista. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen varaan on ehditty rakentaa yksityisiä koti- ja hoitopaikkapalveluja.
ONKOHAN nyt harvinaisen otollinen hetki asuntolainojen korkovähennysten poistolle? Kyllä on.
Korot ovat historiallisen alhaalla, eikä vähennyksen poisto näkyisi paljon velallisen kukkarossa.
Kulutusluotoista vähennys poistettiin jo ajat sitten. Aikansa siitä purnattiin, mutta ei enää.
Edellisen perusteella tämä veikkaus voi osua hyvin: jos korot ovat lähellä nykytasoa vielä vaalien jälkeen, asuntoluottojen korkovähennysoi-keus poistetaan uusilta luotoilta.
Julkaistu 5.2 2010 04:55:45