Ruuan hinnassa on edelleen maalisä

Kaupan ruoka on Suomessa 15 prosenttia kalliimpaa kuin niin sanotuissa vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) selvityksen mukaan yli puolet erosta johtuu Suomen korkeasta arvonlisäverosta.

ETLAN tutkimus oli mannaa kaupalle, jota on tavattu ruoskia kilpailun puutteesta. Kauppa on saanut takavuosina liikaa kuraa silmilleen, kun valtionkin pahat teot on isketty kaupan piikkiin. Kuluttajaa kiinnostavat vain numerot, jotka näkyvät kaupan hintalapussa.

Ruuan verotus on ollut Suomessa likimain EU-alueen kireintä. Kireää se on edelleen, vaikka arvonlisäveroa laskettiin lokakuussa 17:stä 12 prosenttiin. Elintarvikkeiden keskimääräinen arvonlisäverokanta on EU-maissa reilusti alle 10 prosentin.

SUOMALAINEN päivittäistavarakauppa vaatiikin arvonlisäverokannan laskemista 7–8 prosenttiin, jolloin elintarvikkeiden hinnat olisivat suoraan vertailukelpoiset. Totta on, että suorissa vertailuissa tai ainakin niistä tehtävissä johtopäätöksissä täytyy nyt noudattaa varovaisuutta.

Etlan myötäsukaisuus kauppaa kohtaan kirvoitti myös arvostelua. Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Ilkka Lehtisen mukaan tutkimus ei selitä, miksi elintarvikkeiden hinnat meillä nopean nousun jälkeen halpenivat kovin hitaasti tai eivät ollenkaan, vaikka hinnat maailmanmarkkinoilla laskivat vauhdilla (SSS 2.2.).

Etlan selvityksen mukaan esimerkiksi maitotuotteitten ja lihan hinnat jäivät Suomessa vertailumaita korkeammiksi, mutta syitä tällaiseen kehitykseen Etla ei ”tilasto-ongelmien” vuoksi selvittänyt. Todentamatta siis jäi, vetikö jokin taho välistä.

Ilkka Lehtisen mielestä jokin ketjun osa käytti rajua heilahtelua hyväksi, mikä ei tue väitteitä kilpailun toimivuudesta.

Toki Etlakin löysi verotuksen lisäksi muita tekijöitä, jotka ruokkivat Suomen korkeita hintoja. Tällaisiksi tutkijat listasivat muun muassa maatalouden huonon kilpailukyvyn sekä pienten tuottajien aseman heikkouden.

HUONOLLA kilpailukyvyllä tarkoitetaan suomalaisten tilojen pienuutta ja karua sijaintia. Pienten tuottajien heikolla asemalla taas tarkoitetaan sitä, että kauppa suosii suuria tavarantoimittajia, mikä leikkaa kilpailua. Nämä olivat asioita, joihin MTK hanakasti kommenteissaan tarttui.

Osin tulkinnanvaraiseksi jäi edelleen, mikä selittää suomalaisen hintatason. Jotta tämä asia selviäisi, ei pelkkä kansainvälinenkään kuluttajahintavertailu riitä. Vertailua pitäisi tehdä yhteismitallisesti ketjun jokaisen lenkin osalta.

Julkaistu 7.2 2010 04:55:41