11.3 2010
11.3 2010
10.3 2010
10.3 2010
9.3 2010
9.3 2010
8.3 2010
8.3 2010
7.3 2010
7.3 2010
6.3 2010
6.3 2010
5.3 2010
5.3 2010
11.3 2010
10.3 2010
9.3 2010
8.3 2010
7.3 2010
6.3 2010
5.3 2010
Miten monin tavoin energiaa pyritäänkin säästämään, olosuhteet panevat energiankulutukselle omat reunaehtonsa. Kylmä talvi näkyy energiankulutuksessa – ja tuntuu laskussa.
Se iso ilmastonmuutos, josta koko planeetalla puhutaan ja jota globaalisti pitäisi hillitä, kulkee omaa rataansa. Tämän talven ”ilmastonmuutos” Suomessa ei todista sen suhteen mitään. Leudommat ja kylmemmät talvet mahtuvat normaalin rajoihin. Vaikutus ihmisiin ja asenteisiin molemmilla on kuitenkin samansuuntainen: tietoisuus energiasta ja sen kulutuksesta kasvaa.
KAUKOLÄMPÖÄ koskevat tilastoluvut kertovat talven kovuudesta. Tammikuu on ollut kylmin kymmeneen vuoteen. Kaukolämmön kulutus oli vuoden takaiseen verrattuna aika tarkkaan kolmanneksen suurempi. Edellinen kylmä tammikuu oli vuonna 2003.
Kaukolämmön piirissä olevien rakennusten lämmityskustannukset olivat normaalitammikuuhun verrattuna yli 20 prosenttia korkeammat. Laskun maksajalle se on pitkä penni, eikä ole ihme, että lämmitykseen ja muuhun ener-
giankulutukseen kiinnitetään nyt huomiota.
Myös valtio on edistämässä energiatehokkuutta monin tavoin. Viime torstaina hallitus teki periaatepäätöksen energiatehokkuuden lisäämisestä julkisella sektorilla. Julkisesta vallasta halutaan kymmenen vuoden toimenpideohjelmalla suunnannäyttäjä ja esimerkki.
KONKREETTISTA valtion osallistumista energiatehokkuuden parantamiseen ovat avustukset taloyhtiöille niiden remonttihankkeisiin.
Rakennusalan työttömyyttä helpottamaan myönnettyjä korjausavustuksia on haettu paljon enemmän kuin niihin on varattu rahaa. Avustusten myöntäjä on kunta, mutta maksaja on valtio. Valtio antoi viime viikolla lupauksen lisärahoituksesta, jota kunnissa on hakemusruuhkan takia odotettu.
Nimenomaan energiatehokkuuden parantamiseen suunnattavia avustusrahoja tulee jakoon keväällä. Ennustettavissa on, että kiinnostus myös energia-avustuksia kohtaan on tavallista suurempi ja vaatii ennakoitua enemmän rahaa. Energiatehokkuutta lisääviin investointeihin on luvassa 15 prosentin valtion tuki.
TALOYHTIÖISSÄ tehdään tarkkoja energialaskelmia siitä, mikä kannattaa ja millä ehdoin. Uutta ajattelua kuvaa esimerkiksi kiinnostus maalämpöön myös kerrostalojen lämmityksessä. Maalämpöön investoineessa taloyhtiössä on nyt hykerrelty, kun energialaskuja on verrattu entisiin.
Kun rakentaminen taas vilkastuu, energiankulutus on keskeinen valintoja ohjaava tekijä, kun rakennushankkeita suunnitellaan. Sen kuuluu olla.
Julkaistu 8.2 2010 04:55:41