Maaseutukaupunki Salon vihertulevaisuus

Salon Seudun Sanomat 25.8 2010 05:56:44

Uuden Salon kuntaliitoksen markkinointiin ja strategiaan liittyi vahvasti Salon näkeminen viherkaupunkina.

Näin kesällä näkemys saattaa tuntua jopa perustellulta. Toisaalta voi sarkastisesti todeta, miten pieni taaja-asutus voi olla kaupunki-nimityksen keskiössä, kun taas laaja-alainen ja väestön enemmistön asuinpaikka, maaseutu, on korvattu sanalla ”viher”.

Sanan voisi kuitata tunnelmointina, ellei se olisi merkittävä viherkaupunkina pysymisen kannalta. Onhan joillekin viherkaupunkia sekin, että Salon kortteleita on eheytetty entisestään, kerrostalojen kolmea kerrosta on jatkettu ylöspäin ja huolehdittu ryhdikkäästi haja-asutusalueelle rakentamisen kieltämisestä.

Hyvällä tuurilla voi tulevaisuudennäkynä nähdä suden jolkottelevan heikkokuntoisella maantiellä. SSS:n mukaan Kemiön karhuyhteisö on myös lähettänyt useita haaraosastoja Salon viheralueille. Näin siis tulevaisuudessa.

n n

Elinvoimaa uhkuvan, vihersävyisen Salon maaseutukaupungin tulevaisuudenkuva on kuitenkin toinen.

Metsien ja peltojen eläimistö saattaa olla runsaampi kuin nyt, vaikka ihmiset asuttavat pysyvästi ja väliaikaisesti rantoja, metsänreunoja, mäennyppylöitä ja muita kansatieteessä arvostettuja viisaita asuinpaikkoja, jotka tylsällä kaavalogiikalla yritettiin vuosikymmeniä kieltää.

Palvelutkaan eivät ole täysin loppuneet, vaan ne ovat saaneet uusia muotoja: kunta ja kansalaisjärjestöt sekä kunta ja yritykset jakavat vastuitaan ja tehtäviään uudella tavalla.

Vanha kasetti, ”kunta järjestää ja muut toteuttavat”, on jo vuosia sitten osoittautunut tyhjäksi kolinaksi.

Salo rakentaa voimakkaasti hajautettuja ratkaisuja niin hoivaan kuin energiaan. Menettely vaatii enemmän kansalaisten omavastuisuutta ja kansalaistoimijoiden aktiivisuutta kuin nykyisin, mutta toisessa vaakakupissa on sitten monipuolinen ja elinvoimainen kunta.

Liian suuren kuntauskon seurauksena ovat vaihtoehtona keskittyvät palvelut, rajoittava rakentaminen ja asuminen. Tämä tuskin oli uuden kunnan suunnittelijoiden tavoite!

Salo ei tarvitse alueelleen mitään kehityskäytäviä, niin kuin jotkut toimintaraamejaan suuremmat päättäjät haaveilevat. Keskittymillä ja käytävillä on merkitystä vasta, kun väestöä on satoja tuhansia tai miljoonia.

Salon valttina sen sijaan on tarjota Turun ja Helsingin seudun välimaastossa aivan toisenlainen elämän miljöö. Moottoritie ja tuleva Esa-rata riittävät kehityskäytäväksi. Miksi matkia suurempia, kun siihen ei ole edellytyksiä?

Meidän valttimme ovat nimenomaan kylät, kirkonkylät ja hieman muita suurempana kylänä Salon torin lähiympäristö. Tämä miljöö vetoaa sekä pysyviin asukkaisiin, kakkosasujiin että vapaa-ajan asukkaisiin.

Salo on jo nyt yksi Suomen suurimmista kesämökkikunnista.

n n

Salo ei säily eikä kehity vihreänä maaseutukaupunkina, ellei päätöksenteossa ylläpidetä jatkuvaa kunnan kokonaisuuden ja sen osa-alueiden välistä jännitettä.

Laajenevien ja maaseutumaistuvien kuntien kunnallishallintoa ei voida korvata kylätoiminnalla, mutta kamalaa jälkeä syntyy, jos kyliä ja muita kunnan osa-alueita ei saada vaikuttavalla tavalla mukaan kunnan päätöksentekoon.

Onnistuminen edellyttää toimivan vuorovaikutuksen rakentamista paikallisten kansalaistoimijoiden ja kunnan hallinnon väliin.

n Kirjoittaja on professori ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri.

Eero Uusitalo