Lääkkeiden liikakäyttö voi aiheuttaa särkyä – apua saa myös liikunnasta ja rentoutumisesta
Migreeniä sairastavista noin joka viidennen tauti kroonistuu. Yhtä syytä tähän ei ole löytynyt, mutta altistavia tekijöitä on monia. Usein migreenikohtauksia on ollut jo aiemmin tiheästi, ja kyseessä voi olla murrosikäinen tyttö tai nuori nainen. Myös diabetes ja voimakkaasti stressaava elämäntilanne, kuten avioero voivat löytyä taustalta.
– Kroonista migreeniä sairastava potilas on usein turhautunut ja vaativa. Montaa keinoa on jo yritetty. Usein potilas saa yhä kovemmat lääkkeet, ja niin migreeni jatkuu samantyyppisenä, kuvaili neurologi Hanna Harno Lääkäripäivillä Helsingissä.
Kyseessä on krooninen migreeni, jos potilas sairastaa vähintään 15 päivää kuukaudessa, ja tätä on jatkunut vähintään kolme kuukautta.
– Tällöin on selvitettävä, ettei kivuille ole muuta syytä, eikä kyse ole särkylääkkeiden liikakäytöstä, Harno totesi.
Jopa neljä viidestä tiheistä päänsäryistä kärsivistä syö liikaa särkylääkkeitä, mikä voi aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Kun liiallinen särkylääkkeiden syönti puretaan, myös kipukohtaukset vähenevät usein selvästi.
Lääkkeet vain osa hoitoa
Kroonisessa migreenissä kipukohtauksia on yleensä vähintään kahdeksana päivänä kuukaudessa. Migreenikohtaus kestää vähintään kolme tuntia, pahimmillaan kolme vuorokautta.
Migreenikohtausten estämiseksi voidaan antaa estolääkkeitä, kuten joitakin verenpainelääkkeitä, epilepsialääkkeitä tai masennuslääkkeitä. Potilas seuraa itse tilannettaan päänsärkypäiväkirjan avulla.
– Särkypäivien puolittumista tai oireiden lievittymistä pidetään hyvänä tuloksena, Harno sanoi.
Harnon mukaan psykologi on tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan moni potilas kärsii sekä masennus- että ahdistusoireista ja lähes kaikki myös jännityspäänsärystä. Psykologilta potilas voi saada apua kipuun liittyvien pelkojen, mielialan ja elämäntilanteen hallitsemiseen. Erilaiset rentoutumistekniikat auttavat potilasta kivun hallinnassa.
Päänsärkytiimiin kuuluu myös hoitaja, joka muun muassa tukee potilasta ja seuraa särkyjen määrää. Fysioterapeutti puolestaan voi auttaa siinä, miten liikunnalla ja erilaisilla harjoituksilla voi ehkäistä pääkipuja.
Korjattu aiempaa juttua: Kyseessä voi olla murrosikäinen tyttö, ei murrosikäinen x.
STT
