Toiveet suomalaisten työurien pidentämisestä eivät sittenkään ole niin kaukaisia. Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt merkittävästi.
Työeläkkeelle siirryttiin viime vuonna keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisvuonna vastaava ikä oli 60,9 vuotta.
MUUTOS on merkittävä juuri nyt, kun samaan aikaan talouden tilanne on vaikea ja työttömien määrä kasvaa huolestuttavaa vauhtia.
Irtisanomisten pelättiin kohdistuvan erityisesti vanhempiin työntekijöihin. Tilasto osoittaa, että ikääntyvien työllisyystilanne ei olekaan niin huono kuin aiemmin arvioitiin. Tätä näkemystä vahvistaa Eläketurvakeskuksen toinen tieto, jonka mukaan 55–59-vuotiaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin muun työikäisen väestön.
Tilastot antavat hieman valoa ikääntyvien työllisyystilanteeseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että moni rakennemuutoksen jalkoihin jääneistä pitkäaikaistyöttömistä on yli 50-vuotias.
ELÄKEIÄN nousuun on vaikuttanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän lasku. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi kahdeksan prosenttia vähemmän työntekijöitä kuin vuotta aikaisemmin. Vuodesta 2008 määrä on pudonnut jopa 25 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen kertoo siitä, että ikääntyvien työntekijöiden kunto ja terveys ovat paremmalla tolalla kuin aikaisemmin. Tähän käänteeseen ovat varmasti vaikuttaneet paremmat toimintatavat työterveyshuollossa ja töihin paluun tukeminen.
TILASTOT antavat uskoa siihen, että työurien pidentämistä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Ratkaisevaa on tietysti se, että työpaikkojen väheneminen saadaan kuriin ja onnistutaan perustamaan myös uusia työpaikkoja. Jos vaikea taantuma ja rakennemuutokset leikkaavat edelleen työpaikkoja, on vaikea pidentää työuria tai saavuttaa mitään muitakaan työelämän tavoitteita.
Tärkeää on myös tukea työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Kun tarmoa ja terveyttä riittää ja töissä viihdytään, ei mikään estä työskentelemästä vielä paljon pitempään ennen eläkkeelle siirtymistä.
