Viisi tuhatta ihmistä Salon torille koonnut kätilöiden käynnistämä kansanliike sai tahtonsa läpi. Sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupapäätös lopetti synnytyskeskustelun hetkeksi.
Aiheeseen palataan, kun luvan määräaika päättyy kesällä 2017, ehkä jo ennenkin.
Synnytysten keskittämistä Tyksiin on valmisteltu sairaanhoitopiirissä vuosien varrella useaan otteeseen, mutta asia ei ole edennyt piirin luottamuselimissä. Keskittämisellä pyritään hillitsemään erikoissairaanhoidon menojen kasvua.
Salon Seudun Sanomat kertoi lokakuussa 2013 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin virkamiesjohdon laatimasta strategiasta, jonka mukaan vuodeosastohoitoa vaativat leikkaukset olisi hoidettu Tyksissä. Sinne piti keskittää myös synnytykset.
Strategia ei kelvannut piirin valtuustolle, vaan se palautettiin valmisteltavaksi uudelleen. Fiksattu versio hyväksyttiin viime keväänä. Salon synnytyksiä ei lopetettu, vaan päätettiin odottaa päivystysasetusta.
Asetus annettiin viime syksynä. Se edellyttää muun muassa, että synnytyssairaalassa pitää olla vuodessa vähintään tuhat synnytystä. Salossa niitä on alle 700.
Sairaanhoitopiirin johtaja esitti, että synnytykset Salossa lopetetaan päivystysasetuksen perusteella. Piirin hallitus päätti kuitenkin yksimielisesti hakea poikkeuslupaa, jotta synnytykset voisivat jatkua.
Salon kaupunki on vastustanut synnytysten siirtoa, samoin kaupungin edustajat sairaanhoitopiirissä. Virallisesti on näin, mutta kaikki eivät ole asian takana koko sydämellään.
Sairaanhoitopiirin hallituksessa yksimielisyys poikkeusluvan hakemisesta syntyi, koska osa hallituksen jäsenistä uskoi, että lupaa ei saada. Eduskuntavaalien alla on hyvä, että maakuntaan ei tule puolueiden rivejä jakavaa railoa.
Kun tieto poikkeusluvasta tuli, sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen ja Salon kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja Ulla Huittinen (kesk.) kiteytti blogissaan monen muunkin poliitikon ajatukset.
”Asioita ei voi mitata pelkästään rahassa. Tuo päätös tulee kuitenkin aiheuttamaan Salon kaupungille vuositasolla noin 1,2 miljoonan euron lisälaskun, tälle vuodelle noin 700 000 euroa. Se on melko paljon, kun ottaa huomioon, että sopeuttamistarve on kaupungissa jo ennestään kymmenisen miljoonaa. Mistä ollaan valmiita luopumaan, leikkaamaan vielä miljoonan verran lisää?” Huittinen kysyy.
Huittinen toteaa myös, että Saloon pitää saada lisää asiakkaita, jotta synnytykset voivat jatkua poikkeusluvan jälkeen. Samaa sanoo poikkeuslupapäätöksestä iloinnut sairaanhoitopiirin lähipalvelulautakunnan salolainen puheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok.).
Salon kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Saija Karnisto (sd.) kirjoittaa blogissaan, että ”uutinen on hyvä salolaisten synnyttäjien, osaston työntekijöiden ja lastenosaston kannalta, mutta kuntapäättäjälle asialla on toinenkin puoli, joka ei ole yhtä valoisa”.
Karnisto listaa, mitä muuta saisi 1,2 miljoonalla eurolla: muun muassa 24 sosiaalityöntekijää, 32 perhetyöntekijää tai urheiluseuroille yli kymmenen vuoden avustukset. Summalla voisi myös pyörittää viittä kolmen opettajan alakoulua tai ylläpitää koko lähikirjastoverkkoa ja kahta kirjastoautoa.
1,2 miljoonalla eurolla saa kaikenlaista, vaikka se on alle neljä promillea Salon kaupungin menoista.
Nyt näyttää ainakin päälle päin siltä, että kansanliike ja paikalliset poliitikot voittivat taistelun yhdessä. Poliitikkojen kannettavaksi jää vastuu päätöksistä, joilla saadaan kokoon tarvittavat rahat. Niitä ehkä vastustetaan uusilla mielenosoituksilla.
Kuntavaaleja ollaan siirtämässä syksystä kevääseen. Seuraavat vaalit käydään keväällä 2017. Viimeistään silloin puhutaan taas Salon synnytysten tulevaisuudesta.
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien toimittaja
