Älä ole takatalvipessimisti

0

TUULIKKI ROMU. Maaliskuu alkoi lämpimänä, ja lämpimämpää luvataan. Viimeisetkin lumikasat katoavat ja muutamat aurinkoiset päivät tuovat vaihtelua harmauteen. Suorastaan keväinen olo pääsee yllättämään. Siitä huolimatta tuntuu, ettei vielä parane ruveta iloitsemaan kevään tulosta. Onhan nyt vasta maaliskuu, ja takatalvi iskee kuitenkin.

Takatalven pelko tulee helposti esille, kun juttelee säästä kenen tahansa kanssa näin kevättalvella. Tuntuu olevan kirjoittamaton sääntö, että yhden osapuolen huomauttaessa keväisestä säästä toisen pitää vastata, että kyllä se takatalvi sieltä vielä tulee. Niin kuin se todennäköisesti tuleekin, sillä keväthän tunnetusti tulee keikkuen. Kevät ottaa takapakkia useamman kerran ja yllättää vuorotellen kesäisellä ja talvisella säällä.

Mutta vaikka takatalven tulo seuraavien viikkojen aikana olisikin varmaa, se ei tee keväisestä päivästä yhtään vähemmän keväistä. Tulevan takatalven ei pitäisi antaa pilata nautintoa juuri tästä kauniista päivästä. Niinhän se on elämässä yleensäkin. Pitäisi keskittyä nauttimaan tästä hetkestä eikä murehtia tulevia koettelemuksia.

Sään kohdalla on erityisen järkevää olla murehtimatta tulevia, koska säähän ei ihminen voi vaikuttaa mitenkään. Jos takatalvi on tullakseen, se tulee. Mahdollista takatalvea on siis aivan turha manailla. Olisi hyvä, jos saisimme lopetettua takatalven ennustamisen jokaisessa keväistä säätä koskevassa keskustelussa, koska väkisinhän se latistaa tunnelmaa ja vie huomion pois positiivisesta asiasta.

 

Toisia kevään tulo sykähdyttää enemmän kuin toisia. Himohiihtäjiä hankien tavallistakin aikaisempi katoaminen harmittaa, mutta vilukissoja ja kevään rakastajia se ilahduttaa. Itse olen lapsesta asti odottanut joka kevättä niin kovasti, että joudun pidättelemään intoani. Kevään odottaminen kun käy joskus kovin pitkäksi ja uuvuttavaksi, kun sitä ei meinaa millään kuulua.

Yleensä odotan noin maaliskuun puoliväliin ennen kuin annan itselleni luvan alkaa innostua. Tänä vuonna sallin innostumisen jo maaliskuun alussa, koska sää on ollut niin keväinen. Silti menee varmasti vielä pitkään, ennen kuin se odottamisen arvoinen kevät saapuu. Siis sellainen kevät, jolloin aurinko todella jo lämmittää kasvoilla eikä vain valaise, ja luonto alkaa ruskean ja harmaan sijaan näyttää päivä päivältä vihreämmältä.

 

Suomen keväästä vain pieni osa on loppujen lopuksi sitä hartaasti odotettua keväistä kevättä, jolloin puihin tulevat lehdet ja on oikeasti jo lämmin. Sehän kestää vain parisen viikkoa, kun taas kolean sadesään täyttämiä päiviä riittää paljon pidemmäksi aikaa. Kevättä innokkaasti odottavan pitääkin siis löytää ilonaiheita pienemmistä asioista ennen sitä varsinaista kevättä: maasta esiin puskevista kukkasipuleista, lyhyen hetken kestävästä auringonpaisteesta ja parista lämpimästä päivästä ennen sään uutta kylmenemistä.

Jos siis tänään on lämmintä ja aurinko paistaa, älä jätä iloista mieltä ja ohuempaa kevättakkia kotiin. Jos huomenna sitten tuleekin takatalvi, ei talvitakkiin palaaminen ole maailmanloppu.

Kirjoittaja on kielten opiskelija.