Euroopan unionin vaikein virka

0

VESA JAAKOLA. Euroopan unionin ulkosuhteiden uusi Korkea edustaja Federica Mogherini kävi esittäytymässä äskettäin EU-kiertomatkallaan myös Helsingissä. Viisivuotisen virkakautensa aluksi hän on antanut itsestään tarmokkaan ja osaavan toimijan vaikutelman.

Unionin ”ulkoministerinä” hänellä on hoidettavanaan vaikein EU-virka. Vaikea se on kahdesta syystä. Ensiksikin hänen työalallaan EU-piirissä on useita muita toimijoita: komission, parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sekä lisäksi 28 jäsenmaan ulkoministerit.
Toiseksi hänen työalansa on asioiltaan vaikea. Säädösten mukaan Korkea edustaja vastaa unionin yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta. Näissä asioissa EU-yhteisössä on enemmän erilaisia kuin yhteisiä näkemyksiä ja toimintoja.

Omaa valtaansa Mogherini voi käyttää selvemmin unionin hallinnossa kuin politiikassa. Hän toimii komission varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ulkoasiain ministerineuvoston kokouksissa ja päällikkönä unionin ulkosuhdehallinnossa. Hän osallistuu virkana puolesta unionin edustajana alansa neuvotteluihin ulkovaltojen kanssa.
Kun EU-toimielinten valtasuhteita uudistettiin Lissabonin sopimuksella kuusi vuotta sitten, Korkeasta edustajasta piti tulla se toimija, jonka puhelimesta saisi aina unionin näkemyksen ja kannan ajankohtaisiin kansainvälisiin kysymyksiin. Tähän ei ole päästy siksi, kun unionin ulkoasioissa on siis kilpailevia toimijoita.
Yhtenä esimerkkinä on Ukrainan selkkauksen käsittely EU-näkökulmasta. Venäjän johdosta ei soitella tässäkään asiassa Mogherinille eikä edes häntä korkeammille EU-toimijoille vaan Saksan ja Ranskan johtajille. Näin Kremlissä väheksytään unionin roolia diplomatiassa ja yritetään hajottaa tässäkin EU-rintamaa.
Toinen tuore esimerkki Mogherinin ohittamisesta on EU-komissiosta. Sen puheenjohtaja ehdotti äskettäin lehtihaastattelussa EU-armeijan perustamista. Tällaista voisi odottaa ennen muita Korkealta edustajalta, kun hänen toimenkuvaansa kuuluu puolustuspoliittisten aloitteiden työstäminen ja esittäminen.

Työvierailullaan Helsingissä Mogherini kuunteli Suomen hallitusedustajien näkemyksiä EU-toiminnasta ja sen kehittämisestä. Omasta puolestaan hän paljolti kuvaili maailman menoa ja siitä koituvia haasteita EU-toiminnalle.
Yhtenä niistä hän – italialainen kun on – mainitsi EU-alueelle kohdistuvan pakolais- ja siirtolaispaineen, etenkin Välimeren etelä- ja itärannoilta. Hän haluaa uudistaa unionin politiikkaa näiltä osin vastaamaan nykyistä paremmin toisaalta EU-maiden työvoimatarvetta ja toisaalta unionin humanitaarisia velvoitteita.
Toisena hankkeenaan Mogherini aikoo tehostaa muutenkin unionin eteläistä naapuruuspolitiikkaa. Nyt Pohjois-Afrikassa ja Levantin maissa on meneillään selkkauksia, joiden rauhoittamiseen tarvitaan nykyistä suurempaa panostusta myös Euroopan unionilta.

Kirjoittaja on diplomaatti.