Suomi on lapsen kannalta katsottuna maailman huippumaita, ja lasten olot ovat paremmat kuin koskaan ennen. Lasten oma arvio elämästä on yleensä valoisa. Koulujen työilmapiiri on parantunut, ja yhä useampi yläkoululainen pitää koulusta.
Hyvästä kehityksestä huolimatta eriarvoisuus uhkaa. Lasten enemmistö voi hyvin, mutta pienellä osalla ongelmat pahenevat.
LASTEN elinoloissa ja hyvinvoinnissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Juuri julkaistussa lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa todetaan esimerkiksi lasten oppimis- ja terveyserojen kasvavan.
Kunnalliselle päätöksenteolle ei ole kunniaksi huomio, että lasten perusoikeudet toteutuvat eri kunnissa eri tavoin. Myös neuvolatoiminnan ja lastensuojelun taso vaihtelee suuresti.
Tasa-arvon kannalta arveluttavaa on, että peruskoulun aikana annettavan opetuksen määrä vaihtelee kunnittain suuresti. Kaikkiaan oppimistulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun. Esimerkiksi peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea niin hyvin, että opintojen jatkaminen olisi mahdollista. Heikko lukutaito haittaa myös töihin pääsyä.
LAPSIASIAVALTUUTETTU Tuomas Kurttilan mukaan lapsipolitiikka on murroksessa, ja nyt vaaditaan toimia lasten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Yhden huoltajan talouksista joka viides on pienituloisia. Köyhyys on Suomessa totta, eikä sille saa antaa periksi, sanoo lapsiasiavaltuutettu.
Pelastakaa Lapset -järjestö keräsi lasten kokemuksia harrastusmahdollisuuksista ja koulunkäynnistä. Vastauksista käy ilmi, että köyhien perheiden lapset joutuvat luopumaan harrastuksistaan, eivätkä voi rahapulan takia välttämättä mennä edes kaveriensa syntymäpäiville.
HEIKKO taloudellinen tilanne heijastuu kouluunkin. Lapset eivät pysty perheen vähävaraisuuden vuoksi osallistumaan luokkaretkiin. Järjestö vaatii oikeutetusti kouluja ja päättäjiä varmistamaan, että vähävaraisten perheiden lapsia ei syrjäytetä.
Lapsille tehdyn kyselyn myönteisimpiä tuloksia oli se, että he haluavat tulla kuulluiksi ja osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon.
