Kun Microsoft osti Nokian matkapuhelinliiketoiminnan 5,4 miljardilla, alkoi saman tien spekulointi siitä, mihin Nokia nyt suuntaa ja mihin miljardeillaan panostaa. Eilisen yritysfuusiouutisen jälkeen on selvää, että Nokia panostaa verkkobisnekseen ja haluaa olla siinä maailman paras.
Nokia julkisti keskiviikkona Suomen taloushistorian suurimman yritysjärjestelyn, kun uutinen Nokian ja ranskalaisen verkkolaitevalmistajan Alcatel-Lucentin yhdistymisestä virallistettiin.
FUUSIOSTA syntyy Nokian toimitusjohtaja Rajeev Surin mukaan vahva markkinajohtaja kaikilla tärkeimmillä verkkoliikennetoiminnan alueilla. Suri hehkuttaa uudistuvan Nokian innovointikykyä massiiviseksi.
Innovointikykyä ei ainakaan vähennä se, että osana yrityskauppaa Nokia nielee Alcatel-Lucentille kuuluneen legendaarisen Bell Labsin. Kyseisen tutkimuslaboratorion perusti puhelimen keksijä Alexander Graham Bell, ja sittemmin laboratorio on napsinut vuosien kuluessa peräti kahdeksan Nobel-palkintoa. Laboratorion innovaatioihin lukeutuvat muun muassa transistori, laser, unix-käyttöjärjestelmä ja c-ohjelmointikieli, kaikki nykyaikaisten tietokoneiden peruskauraa.
Yhdistettynä Nokialla tulee olemaan 40 000 ihmistä tuotekehityksessä ja lähes viiden miljardin euron tuotekehitysbudjetti.
YHDISTYNEEN yhtiön nimi on Nokia, pääkonttori pysyy Helsingissä, hallituksen puheenjohtajana pysyy Risto Siilasmaa ja toimitusjohtajana Rajeev Suri. Paljon tulee myös muuttumaa. Päällekkäisyydet tulevat epäilemättä aiheuttamaan järjestelyjä sekä työpaikkojen menetyksiä.
Osakejärjestelyin toteutettavan kaupan arvo on 15,6 miljardia euroa. Sijoittajien ja analyytikkojen mielestä Nokia maksoi Alcatel-Lucentista korkean hinnan, mutta järjestelyä voidaan pitää järkevänä sekä lupaavana. Sijoittajia kauppa miellytti alun epäröinnin jälkeen Nokian osakekurssin keskiviikkoisesta roimasta noususta päätellen.
KESKIVIIKKO oli raskasta sarjaa talousuutisissa. Saksalainen Meyer Werft ilmoitti ostavansa loputkin eli Suomen valtion 30 prosentin osuuden Turun telakasta. Toimitusjohtaja Jan Meyerin mukaan Turun telakka oli osoittanut elinvoimaisuutensa jo puolessa vuodessa.
Tätäkin uutista voidaan pitää lupaavana, etenkin varsinaissuomalaisittain katsottuna. Töitä riittänee jatkossa niin telakalle kuin myös sen noin sadalle suomalaisalihankkijalle.
