Euroopan keulahahmo ja maailman ehkä vaikutusvaltaisin nainen, Saksan liittokansleri Angela Merkel vieraili Suomessa maanantaina. Piipahdus räntäsateisessa Suomen keväässä oli lyhyt, mutta kertoi Saksan ja Suomen mutkattomista suhteista.
Vierailun taustalla ja yhtenä syynä oli Merkelin tuki kokoomuksen vaalikamppailuun. Kokoomus on Merkelin Saksan kristillisdemokraattien sisarpuolue. Olisi kuitenkin liian yksioikoista nähdä vierailu vain vaalitukena.
Merkelin käynti oli hyvä päivitys Saksan ja Suomen suhteista. Korkean tason vierailu vahvisti sen tosiasian, että suhteet ovat kunnossa.
SAKSA on Suomen tärkein kauppakumppani. Se on noussut merkittäväksi vientimaaksi, jonne yhä useampi suomalaisyritys kuljettaa tuotteitaan.
Taloudellisesti erittäin vahva Saksa on tärkeä koko Euroopan ja euroalueen talouskasvulle. Saksaan on totuttu luottamaan veturina, joka kiskoo koko alueen taloutta eteenpäin. Erityisen tärkeää vetokyky on juuri nyt, kun pitkittynyt taantuma on syönyt talouskasvun mahdollisuuksia.
SUOMI ja Saksa ovat erilaisia maita, joiden keskinäinen vertailu jo kokoeron vuoksi on vaikeaa. Yhdistäviä tekijöitä löytyy kuitenkin yllättävän paljon.
Yhteiset näkemykset korostuvat talousasioissa. Saksa ja Suomi vaativat kumpikin tiukkaa talouskuria, joka ei suinkaan ole kaikkia euromaita yhdistävä arvo. Yhteinen huoli Kreikasta nousi esille maanantain vierailun yhteydessä.
Liittokansleri Merkel on neuvotellut Kreikan uuden johdon kanssa ja yrittänyt päästä tyydyttävään ratkaisuun Kreikan talousuudistuksissa. Aika on käymässä vähiin, ja Kreikan rahat uhkaavat loppua. Merkel kuitenkin lähtee siitä, että Kreikka pysyy euroalueessa.
UKRAINAN kriisi nousi vahvasti esille liittokanslerin vierailussa. Merkel korosti, että Venäjä on räikeällä tavalla rikkonut Ukrainan itsemääräämisoikeutta. Hän piti tärkeänä, että EU-maiden yhteinen linja pitää. Sitä samaa hän odottaa myös Suomelta.
Presidentti Sauli Niinistö kysyi Merkelin kantaa EU:n valmiudesta puolustaa omaa aluetta, jos sitä vastaan hyökätään. Tarkkaa vastausta ei julkisuuteen kerrottu, mutta huoli turvallisuudesta puhuttaa myös Merkeliä.
Innostusta yhteiseen euroarmeijaan hillitsee se, että Saksa ja suuri osa EU-maista ovat jo puolustusliitto Naton jäseniä.
