VILLE POHJONEN. Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu viikko. Entistä varmemmalta näyttää, että suurimmaksi puolueeksi nousee keskusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilästä tulee pääministeri.
Sipilä myös ratkaisee, ketkä muut puolueet pääsevät hallitukseen. Valinnanvaraa ainakin on, sillä oppositiossa vaikuttaminen on tunnetusti heikkoa. Halukkuutta hallitukseen on vaalipuheissa ollut kaikille suurilla puolueilla.
Mielenkiintoista lisätietoa vaaliasetelmiin saatiin perjantaina julkistetusta Salon Seudun Sanomien ja Turun Sanomien teettämästä puoluekannatusmittauksesta. Se osoittaa selvää nousua perussuomalaisten ja keskustan kannatuksessa ja vastaavasti laskusuuntaa kokoomuksen ja demarien suosiossa.
Mittauksessa keskityttiin Varsinais-Suomen vaalipiiriin, mutta tuloksista voi vetää johtopäätöksiä koko maan vaalitulokseen. Heti alkuun on syytä muistaa, että kannatusmittauksissa on aina virhemarginaali, ja näissä vaaleissa epävarmoja äänestäjiä on vielä paljon. Heidän kantansa paljastuu vasta, kun kaikki äänet on laskettu.
Varsinainen uutinen oli perussuomalaisten vahva nousu. Puolue nousi mittauksessa vaalipiirin suurimmaksi. Pienempi ja odotetumpi uutinen oli keskustan menestys, joka mittauksen mukaan olisi myös saamassa yhden lisäpaikan Varsinais-Suomessa.
Tulokset vahvistavat aiempia arvioita siitä, että keskusta on nousemassa koko maan suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan näyttää olevan suurempi kuin aiemmissa mielipidemittauksissa on arvioitu.
Tuore kannatusmittaus lupaa entistä kireämpää kilpailua kakkospaikasta.
Hallitusta lähdetään rakentamaan kolmen suuren varaan. Keskusta ja Juha Sipilä eivät astu samanlaiseen ansaan kuin kokoomuksen Jyrki Katainen, jonka monesta puolueesta kasattu sateenkaarihallitus kompastui huonoihin kompromissipäätöksiin.
Todennäköisin hallitusvaihtoehto on keskusta, demarit ja perussuomalaiset. Mukaan otetaan tietysti hallituksen ainaisjäsen RKP, joka sopivasti tasaa hallituksen sisäisiä tasapainotekijöitä.
Demarien hallitustien esteeksi saattaa nousta puolueen linjaus verotuksen kiristämisestä. Muut suuret ryhmät ovat liputtaneet menokurin ja veronkevennysten puolesta. Jos demarit eivät luovu veronkorotuksista, Sipilä saattaa katsoa sillä silmällä kokoomuksen suuntaan.
Tässä tapauksessa hallituksen muodostavat keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja RKP. Pienryhmistä toinen vaihtoehto voi olla kristilliset. Vihreät ja perussuomalaiset tuskin samaan hallitukseen sopivat.
Vaalituloksessa tärkeintä on, mikä puolue on suurin. Ratkaisevaa on se, kuka pääsee kokoamaan uutta hallitusta. Vaikka kilpailu kakkossijasta on kova, toiseksi suurin puolue ei automaattisesti nouse hallitukseen.
Suurimmalle puolueelle kuuluu hallitusvastuu, mutta muussa kokoonpanossa asiasisältö on tuloslistausta tärkeämpää. Hallituksen toimintakyvyn kannalta ratkaisevaa on yhteinen näkemys maan talouden tilanteesta ja sen vaatimista keinoista.
Suomi tarvitsee hallituksen, jolla on yhteinen tahto ja kyky tehdä päätöksiä.
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien päätoimittaja.
