VILLE POHJONEN. Presidentti Sauli Niinistö matkustaa tiistaina Moskovaan tapaamaan venäläistä kollegaansa Vladimir Putinia. Mistään leppoisasta naapurimaiden päämiesten juttutuokiosta ei ole kysymys.
Vierailun keskiöön nousevat Ukrainan kriisi sekä Euroopan unionin ja Venäjän tulehtuneet suhteet. Minskin rauhansopimuksen yksikään kohta ei ole toteutunut. Viime päivien tiedot kertovat taistelujen pikemminkin kiihtyneen.
Ajankohtaiseksi presidentti Niinistön vierailun tekee lähestyvä EU:n huippukokous, jossa on määrä päättää Venäjän vastaisten pakotteiden jatkamisesta. Länsimaiden kanta näyttää varsin selvältä, mutta päätöksen taustaksi on hyvä selvittää kiistan osapuolten näkemykset tarkkaan.
Ennen Moskovan matkaa presidentti Sauli Niinistö ehti jo keskustella muutamien EU-johtajien, Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon ja hieman yllättäen myös YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kanssa. Niinistön mukaan YK:lla voisi olla eräänlainen tukirooli, joka vahvistaisi Etyj-toimintaa.
Niinistö on oikeassa siinä, että YK:n joukkoja tuskin Ukrainassa nähdään. YK on tässäkin kriisissä hampaaton turvaneuvosten veto-oikeuden vuoksi. Venäjä on turvaneuvoston pysyväisjäsen ja kykenee estämään YK-joukkojen lähdön Ukrainaan.
Keskeiset osapuolet ovat Ukraina, Venäjä ja Etyj. Tähänastiset neuvottelut ja Minskin sopimus ovat olleet pikemminkin turhauttavia kuin toivoa antavia. Puheilla ja sopimuksilla ei tunnu olevan mitään vaikutuksia taisteleviin joukkoihin.
Ratkaisun avaimet ovat tiukasti presidentti Putinin taskussa. Mitkään merkit eivät viittaa siihen, että hän aikoisi perääntyä. Päinvastoin tuoreiden tietojen mukaan Venäjä olisi lisäämässä aseellista voimaa ja separatistijoukkojen tukea. Ukrainassa valmistaudutaan suurhyökkäykseen ja sen torjuntaan.
Kiristyneet jännitteet tuovat lisäpainetta presidenttien Moskovan tapaamiseen.
Niinistöllä ei ole laukussaan turhia harhaluuloja. Hän ei pidä itseään suurena rauhanvälittäjänä eikä odota mitään läpimurtoa tältä vierailulta.
Tilannekuva on oikea. Siitä huolimatta vierailu Moskovaan on paikallaan. Se voi auttaa arvioimaan Venäjän seuraavia siirtoja, joita länsimaissa on perinteisesti ollut vaikea ennustaa. Vierailu myös osoittaa, että naapurimailla on keskusteluyhteys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Suomen asema on sinänsä täysin selvä. Kuulumme EU:n yhteiseen rintamaan, joka yksiselitteisesti tuomitsee Venäjän toimet Ukrainassa. Saman vahvisti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ruotsin vierailullaan.
Venäjää vastaan suunnatut talouspakotteet ja matkustusrajoitukset eivät ole saaneet aikaan toivottuja tuloksia. Venäjä nokitti vastapakotteilla ja omilla matkustuskielloilla, mutta veriset taistelut Ukrainassa jatkuvat.
Putinin tukena on kotimaan vankka kannatus ja kansalaistunteen vahvistuminen. Pakotteet ja talousvaikeudet eivät ole tätä suosiota syöneet.
EU:n huippukokouksessa kesäkuun lopulla päätetään Venäjän pakotteiden jatkosta. Jo nyt näyttää selvältä, että jatketaan nykyisellä pakotelinjalla. Mikäli tilanne Ukrainassa ei kiristy, on tuskin luvassa pakotteiden tiukentamista.
Pakotteet yhdessä Venäjän talouden muun hiipumisen kanssa vaikuttavat venäläisten hyvinvointiin ja elintasoon. Jos keskiluokka alkaa voida huonosti, nousevat paineet Putinin hallintoa kohtaan. Tähän tilanteeseen on vielä pitkä matka.
Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien päätoimittaja.
