Susijengin hyökkäys sahaa vapaan heittopaikan Jamar Wilsonille. Heitto menee ohi, mutta Gerald Lee junior ottaa hyökkäyslevypallon ja nostaa helpot kaksi pistettä.

Huuhkajien Perparim Hetemaj liukutaklaa pallon pois vastustajalta, Alexander Ring käy riistämässä pallon ja syöttää sen kymppipaikalle Roman Eremenkolle.
Leijonat joutuu viimeisellä minuutilla alivoimalle ja ensimmäisenä kaukaloon käsketään Leo Komarov.
Vapaaottelija rimpuilee kuristusotteessa ja on pakotettu luovuttamaan. Hän taputtaa sen merkiksi kolmannen UFC-voittonsa ottavan Makwan Amirkhanin rintaa.
Porin yleisurheilustadionin täysi katsomo pidättää perjantaina Kalevan kisoissa 13 sekunnin ajan henkeään, kun Nooralotta Neziri aitoo 100 metriä tavoitteenaan MM-raja.
Ymmärsitte pointtini.
Suomi on monikulttuurinen maa, jonka huippu-urheilu olisi huomattavasti heikkotasoisempaa ja huomattavasti tylsempää ilman monikulttuurisuutta. Iso osa suomalaisista urheiluidoleista on joko maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia.
Monikulttuurisuus on tasa-arvon ohella yksi urheilun suurimmista rikkauksista.
Kun starttipyssy paukkuu, pilli viheltää tai kiekko tippuu jäähän, ovat kaikki samanarvoisia. Oli urheilijan tai hänen vanhempansa synnyinmaa mikä tahansa, kaikki tavoittelevat ensin oman itsensä ja sitten vastustajan voittamista.
Urheilulla on merkittävä rooli myös maahanmuuttajien kotouttamisessa. Urheilusta muodostuu usein maahanmuuttajan kaipaama turvaverkko, joka auttaa häntä sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja saamaan uusia ystäviä.
Totta kai suomalaisen urheilun monikulttuurillisuus on aiheuttanut ja aiheuttaa vieläkin rasismia, syrjintää ja epätasa-arvoa. Mutta näihin lieveilmiöihin osataan puuttua urheilun sisällä tehokkaasti ja ajoissa.
Urheilu antaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin ottaa. Urheilu toimii myös esimerkkinä yhteiskunnalle, miten me kaikki voimme tulla toimeen keskenämme ja tehdä töitä yhteisten tavoitteiden ja unelmien eteen.
Vuonna 1975 amerikkalainen Leon Huff muutti keskelle Pohjois-Karjalaa vahvistaakseen Joensuun Katajan koripallojoukkuetta. Tänään hänen poikansa, kolmekymppinen Shawn Huff, johdattaa Suomen koripallomaajoukkueen vastavalittuna kapteenina joukkueensa suurmielenosoitukseen Helsingin Kansalaistorille. Mielenosoitus järjestetään ”avoimen ja monikulttuurisen Suomen puolesta”.
Maailma on muuttunut 40 vuodessa paljon, joidenkin mielestä liian paljon. Urheilun esimerkillinen voima ja vaikutus yhteiskuntaamme ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään.