Onko Salolla varaa kieltäytyä?

0

SUVI KULLA. Talous ei ole mielestäni tärkein näkökulma, kun puhutaan pakolaiskriisistä ja vastaanottokeskuksista. Taloudellisia perusteluja käytetään kuitenkin paljon, joten niistäkin pitää puhua. Erityisesti sen vuoksi, että talouteen liittyvät Salossa myös ne suurimmat väärinkäsitykset.

Se kaatuu kuitenkin kaupungin maksettavaksi. Vastaanottokeskuksen vastustajien leirissä pelätään, että Halikkoon mahdollisesti tulevan vastaanottokeskuksen pyörittäminen ajautuu Salon kaupungin kontolle. Tämä huoli kuultiin myös viikonlopun mielenosoituksen yhteydessä.
Tosiasiassa vastaanottokeskuksen kuluista vastaa valtio eli kaikki suomalaiset yhdessä. Valtio saa osan tuloistaan veroina. Salolaisten maksama osuus valtion verotuloista on melko marginaalinen, joten käytännössä vastaanottokeskus olisi eurojen siirtoa valtion kassasta Salon aluetalouteen.
Paljonko rahaa sitten tulisi?

Vastaanottokeskuksen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin tusinan verran työpaikkoja. Se on Salon nykytilanteessa merkittävä määrä, mutta muodostaa vastaanottokeskuksen rahavirroista vain osan.
Vastaanottokeskuksen taloudellista vaikutusta voi haarukoida myös turvapaikanhakijoiden kulutuksen kautta.
Jos vastaanottokeskuksessa ei ole keskitettyä ruokahuoltoa, turvapaikanhakijat tekevät ruoan itse. Tuolloin yksinasuville maksetaan 316,07 euroa kuussa vastaanottorahaa, jolla he hankkivat ruoan ja tekevät mahdolliset muut ostokset.
Jos 250 turvapaikanhakijaa saisi vuoden ajan yksinasuvan vastaanottorahaa, se tekisi yli 948 000 euroa. Eli melkein miljoona euroa rahaa, joka käytettäisiin todennäköisesti Salon alueen kaupoissa. Valtion kassasta tullutta toki, mutta Salon näkökulmasta uutta rahaa, joka ei olisi pois muusta kulutuksesta. Vähittäiskaupan arvonlisäverojen kautta osa rahasta myös palautuisi valtion kirstuun.
Jos vastaanottokeskuksessa toimisi ruokala, se hankkisi vastaavasti palveluita ja raaka-aineita lähialueilta.
Työpaikkojen ja vastaanottorahan luoman kulutuksen lisäksi Halikon vastaanottokeskus toisi tuloja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille, joka omistaa Halikon sairaalan. Vuokratulot helpottaisivat sairaanhoitopiirin taloutta. Salon kaupunki on yksi sairaanhoitopiirin toiminnan maksajista, joten välillisesti vuokratulot hyödyttäisivät myös Salon kaupunkia.

Vastaanottokeskuksen puolesta ja vastaan voi esittää paljon argumentteja, mutta Salon aluetalouden näkökulmasta turvapaikanhakijoiden majoittaminen vanhaan sairaalaan olisi myönteinen asia. Keskus ei kaatuisi Salon kaupungin hoidettavaksi, vaan toisi lisää rahaa paikallistalouteen.
Jos minulla olisi Salossa ruokakauppa, googlettaisin pikavauhtia reseptejä ja ottaisin selvää turvapaikanhakijoiden ruokakulttuureista. Mitä hyllyssä pitäisi olla? Isoja jauhopakkauksia ainakin – olen kuullut irakilaismiesten tekevän leipänsä itse.
Mahdollisuuksien näkijät pärjäävät taloudessa uhkakuvien maalaajia paremmin.

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien toimittaja.