Uusi Guggenheim-ehdotus: Yksityistä rahoitusta aiempaa enemmän

0

Helsingin kaupunginhallitus saa ensi maanantaina käsiteltäväkseen uuden ehdotuksen Guggenheim-museosta. Yksityistä rahoitusta on luvassa aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa.
Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa, mistä Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa euroa ja Guggenheimin Tukisäätiön 15 miljoonaa euroa.
– Tätä on valmisteltu toista vuotta. Helsingin kaupunki on käynyt asiantuntijoiden kanssa läpi tätä kustannusarviota. Uskon, että sillä rahalla se syntyy, sanoo Tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Ari Lahti.
Ehdotuksen mukaan museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, joka ottaisi rakentamista varten 35 miljoonan euron lainan. Helsinki omistaisi yhtiöstä 84 prosenttia ja tukisäätiö loput.
Uudessa mallissa Helsingin kaupunki olisi siis museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista. Muuten kaupunki ei rahoittaisi museon toimintaa. Tilakustannuksiksi on vuodessa arvioitu noin 6,5 miljoonaa euroa, mikä sisältää muun muassa pääoman korot, tontin ja rakennuksen vuokrat Helsingin kaupungille ja kiinteistön ylläpitokustannukset.
– Kun valtio oli vielä mukana neuvotteluissa, Helsingin osuus oli tuolloinkin 80 miljoonaa euroa. Saamme siis samalla investoinnilla enemmän omistusosuutta 130 miljoonan euron omaisuudesta, sanoo Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Museon toiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Toimintamenoiksi on arvioitu noin 11,6 miljoonaa euroa ja museon tuloiksi 11,2 miljoonaa vuodessa. Tuloihin on laskettu mukaan valtion vuosittainen 1,3 miljoonan euron tuki, joka tukisäätiön mukaan on linjassa muiden samankokoisten museoiden saaman tuen kanssa. Lupauksen tuesta on antanut eilen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
– Arvioimme, että valtionosuuden piiriin ottaminen voidaan toteuttaa ilman, että muiden museoiden rahoitus vähenisi, kirjoitti Grahn-Laasonen Facebookissa.

Kävijätavoitteet yli puolen miljoonan

Guggenheim Helsinki -museon kävijätavoitteet on asetettu 550 000 vuosittaiseen vierailijaan. Viljanen ja Lahti ovat luottavaisia, että kävijätavoite on realistinen.
– Se perustuu perinpohjaiseen asiantuntija-arvioon. Esimerkiksi Kansallisgalleriassa eli Kiasmassa, Ateneumissa ja Sinebrychoffissa oli viime vuonna yli 500 000 kävijää.
Uudessa ehdotuksessa on korotettu pääsylipun hintaa 12 eurosta 15 euroon. Myös lapsilta perittäisiin kolmen euron pääsymaksu, kun aikaisemmin museovierailu olisi ollut heille ilmainen.
– Pyrkimyksenä on, että löydämme keinon esimerkiksi lahjoittajan, jotta lastenlippu olisi ilmainen, Lahti jatkaa.
Entäpä jos kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Kaatuuko lasku veronmaksajien syliin?
– Ei tule kaatumaan veronmaksajien syliin, jos kävijämäärät eivät toteudu. Me vaadimme sinne pykälän, jossa sanotaan, että riskin lainanotosta ja lainan maksusta, maksaa kävijämäärästä riippumatta Helsingin Guggenheim Tukisäätiö, Viljanen kertoo.

Lisenssimaksut katetaan yksityisellä rahalla

Mallissa Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssimaksut, noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa, katetaan myös yksityisellä rahoituksella. Lisenssimaksun hinta laski 10 miljoonalla dollarilla eli reilulla yhdeksällä miljoonalla eurolla aikaisemmasta Lahden tavattua New Yorkissa yhdysvaltalaisen emosäätiön puheenjohtajan muutama viikko sitten.
– Sanoin hänelle, että olisi kohtuullista, että he tulisivat vastaan ja näyttäisivät Suomelle, että he ovat sitoutuneet tähän projektiin. Mielestäni oli oikein hieno ele, että säätiön hallituksessa päätettiin alentaa lisenssimaksua.
Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on saanut lahjoituksia, jotka kattavat kokonaisuudessaan lisenssimaksut. Lahjoittajina on muun muassa Jane ja Aatos Erkon säätiö, Viking Line, Finnair, Lapland Hotels Oy, SOK ja Taksi Helsinki. Myös yksityishenkilöt kuten Liisa ja Jorma Ollila ja Jari Ovaskainen ovat lahjoittajien joukossa.
Jos Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen, Guggenheim Helsinki -museon rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2019. Lahden mukaan aikataulussa on huomioitu tontin kaavamuutos ja mahdolliset valitukset.
– Rakentaminen kestää noin kaksi vuotta, eli ovien pitäisi avautua vuonna 2021. Jos kaavasta ei valiteta, aikataulu voi olla nopeampikin, tuumaa Lahti.

STT

Kuvat: