Kun Saloon etsittiin uutta kaupunginjohtajaa, hakijoille asetettiin kovia vaatimuksia. Johtajakokemuksen lisäksi edellytettiin laajoja verkostoja, elinkeinoelämän tuntemusta, visionäärisyyttä ja esiintymistaitoja.
Kaupunginjohtaja on valittu, mutta mainittuja vaatimuksia voi hieman soveltaen asettaa myös valtuutetuille. Johtavilta poliitikoilta on lupa odottaa ainakin osittain samoja ominaisuuksia kuin kaupunginjohtajalta, vaikka pormestaria ei valitakaan.
Muutamissa Suomen kunnissa kuntavaaleissa on kysymys myös pormestarin valinnasta. Eniten julkisuudessa tässä asiassa on ollut maan pääkaupunki Helsinki. Siellä luovutaan kaupunginjohtajan virasta, ja uusi valtuusto valitsee kesällä ensimmäistä kertaa pormestarin.
Kuntalain mukaan valtuusto valitsee pormestarin valtuutetuista. Helsingissä uuteen tehtävään on valtakunnallisesti tunnettuja poliitikkoja.
Salossa on keskusteltu pormestarimallista, ja sitä selvitettiin viime vuonna. Lopulta kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti, että mallia ei oteta käyttöön. Tämän kevään vaaleihin aikataulu olisikin ollut liian tiukka.
Salo on Suomen 20. suurin kunta ja väkiluvultaan samaa luokkaa kuin maakuntakeskukset Mikkeli, Kokkola ja Seinäjoki. Varsinais-Suomessa Salo on maakunnan kakkoskaupunki Turun jälkeen.
Sote-uudistuksesta puhuttaessa kaupunginjohtaja Antti Rantakokko on useaan kertaan todennut, että Salosta tulee lobbaaja, joka ajaa asukkaidensa etua maakunnan päätöksenteossa. Sama pätee muihin kuntiin, mutta Salolla on naapureita enemmän painoarvoa.
Edunvalvontaa ei pidä jättää pelkästään johtavien virkamiesten vastuulle. Poliitikoilla on omat suhteensa, väylänsä ja verkostonsa, joita voidaan hyödyntää kuntalaisten parhaaksi.
Kunnanhallitus, sen johto ja valtuuston johto valitaan valtuutetuista. Toisissa puolueissa kärkipaikoille nousevat vaaleissa parhaiten menestyneet ehdokkaat, toisissa vaikuttavat muutkin tekijät.
Äänestäjän on valintaa tehdessään hyvä miettiä sitäkin, että valituksi tulee vaikuttajia, joita kuunnellaan myös oman kunnan ulkopuolella.
