Yleisurheilu haluaa eroon dopingaikakauden fossiiliennätyksistä – Euroopan ennätysten tilastointi määrä aloittaa alusta

0

Euroopan yleisurheiluliitto EAA haluaa eroon dopingaikakauden fossiloituneista ennätyksistä ja aloittaa alusta maanosan ennätysten tilastoinnin. EAA:n hallituksen jäsen Antti Pihlakoski vahvisti liiton hallituksen sunnuntaisesta kokouksesta tulleen uutisen, jonka kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Jatkossa ennätystulosten on täytettävä kolme kriteeriä. Ensinnäkin niiden pitää syntyä kisoissa, joissa on paikalla kansainväliset delegaatit. Toiseksi ennätyksen tekijän dopingtestinäyte on säilytettävä kymmenen vuotta ja kolmanneksi ennätyksen tekijällä pitää olla takanaan tietty määrä kilpailujen ulkopuolella tehtyjä dopingtestejä.
– Yksityiskohtia täytyy vielä hioa ja miettiä, Pihlakoski kertoi.
Uudistuksen taustalla kummittelevat yleisurheilun dopinghaamut. Osa yleisurheilun ennätyksistä on edelleen peräisin 1980-luvulta, ja entisen itäblokin dopingista jälkeenpäin paljastuneiden tietojen perusteella näyttää selvältä, että kielletyt aineet vaikuttivat tuloksiin.
– Se oli hyvin keskeinen vaikuttaja. Yleisurheilussa mitataan kaikkea, ja kun nämä tulokset ovat syntyneet eri aikakaudella, on syytä updeitata myös ennätysten ratifioimiskriteerit, Pihlakoski sanoi.
Pihlakoski ennakoi, että ollaan vuodessa 2019 ennen kuin uusia ennätyslistoja aletaan julkaista. Vanhat ennätykset jäävät omille listoilleen.

Kommunistivaltiot elävät yhä listoilla

Yleisurheilun teholajeissa – pikajuoksuissa ja heittolajeissa – sekä naisten yleisurheilussa merkittävä osa ennätyksistä on edelleen entisen itäblokin urheilijoiden tuloksia ajalta, jolloin kilpailujen ulkopuolista testausta ei ollut.
Naisten Euroopan ennätyksistä DDR:n Marita Kochin 400 metrillä juoksema 47,60 vuodelta 1985 ja Tshekkoslovakian Jarmila Kratochvilovan 800 metrin aika 1.53,28 vuodelta 1983 elävät yhä tuloslistoilla, vaikka molempien juoksijoiden edustama valtio on jo lakannut olemasta. Nykyurheilijoille Kochin ja Kratochvilovan ennätykset ovat täysin tavoittamattomia. Sama pätee Neuvostoliiton Natalia Lisovskajan 1987 työntämään kuulatulokseen 22,63 ja DDR:n Gabriele Reinschin kiekkotulokseen 76,80 vuodelta 1988.
Kilpailujen ulkopuolinen testaus alkoi 1988, ja vuosikymmenen vaihteessa kommunistinen itäblokki mureni. Nämä kaksi murrosta näkyvät myös yleisurheilutilastoista.
IAAF:n maailmanennätyslistojen rivien välissä lymyilevät samat kysymykset kuin Euroopan ennätyslistoilla. Yleisurheilun naisten yksilölajien ME-tuloksista kahdeksan on peräisin 1980-luvulta, eivätkä nykyurheilijat ole päässeet lähellekään niiden rikkomista.
Kaikki näistä ennätyksistä eivät ole entisen itäblokin tuotteita. Naisten 100 ja 200 metrin ME:t 10,54 ja 21,34 ovat ihmetyttäneet siitä lähtien, kun Yhdysvaltain Florence Griffith-Joyner juoksi ne Soulin olympialaissa 1988.
Tilastot paljastavat myös, miten ME-tuloksien tekemisen tahti on hidastunut. Naisten yleisurheilussa tehtiin sekä 1970- että 1980-luvuilla vähintään sata ME-tulosta, mutta 1990-luvusta lähtien on jokaisella vuosikymmenellä jääty alle kahteenkymmeneen maailmanennätykseen, vaikka mukaan on tullut uutena lajina 3000 metrin estejuoksu.

http://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000005192520.html

STT

Kuvat: