Medialla on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut, sanoo JSN:n puheenjohtaja – ei ota suoraa kantaa keskusteluun sukupuolineutraalista kielestä

0

Tiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne uutisoinnissaan käyttävät, sanoo Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström. Tämä koskee Grundströmin mukaan myös tilanteita, joissa käytetyt ilmaisut ovat kiistanalaisia.
– JSN:n tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta, arvioi Grundström neuvoston verkkosivuilla maanantaina.
Aamulehti ilmoitti viikonloppuna, että se pyrkii eroon sukupuolittuneesta kielestä ja pyrkii käyttämään eri tehtävistä sukupuolineutraaleja ilmaisuja. Aiheesta on sittemmin herännyt keskustelua myös muussa mediassa.
JSN:n Grundström sanoo, ettei voi ottaa suoraan kantaa sukupuolineutraalista kielestä viikonvaihteessa käytyyn keskusteluun, koska on olemassa mahdollisuus, että asia tulee neuvoston käsittelyyn.
Grundström toteaayleisellä tasolla, ettei toimittajien tarvitse noudattaa lakitekstien sanavalintoja orjallisesti.
– Perustuslaissa on useita vanhahtavia termejä, joita on tiedotusvälineissä korvattu tuoreemmilla. Esimerkiksi valtioneuvostoa kutsutaan tiedotusvälineissä usein hallitukseksi.

Ylen toimittajalta kritiikkiä

Grundström viittaa kannanotossaan Ylen toimittajan Sanna Ukkolan maanantaiseen verkkokolumniin, jossa tämä arvostelee Aamulehden linjauksia ja viittaa myös JSN:n rooliin asiassa.
Ukkolan mielestä ilmaisujen päivittämiseen pitäisi tulla aloite ammattikunnasta, ei toimitukselta.
– On hyvin erikoista, että lehti kieltää toimittajiaan raportoimasta asioista niiden oikeilla nimillä. Sitä on vaikea pitää enää journalismina, se on kampanjointia, Ukkola kirjoittaa.
Ukkolan mielestä Aamulehden linjaus käyttää eduskunnan puhemiehestä ilmaisua eduskunnan puheenjohtaja on puutteellinen, koska puhemies ei ole ”ainoastaan puheenjohtaja vaan valvoo myös laillisuutta”.
– Miten Julkisen sanan neuvoston on tarkoitus toimia, jos yksi toimitus ottaa valtuudet käyttää omaa kieltään? Tehdäänkö JSN:n sääntöihin poikkeus Aamulehdelle? kysyi Ukkola kolumnissaan.
Grundström toteaa kannanotossaan, että JSN ei ole kielipoliisi. Hänen mukaansa yksittäiset sanavalinnat ovat harvoin olleet ratkaisevia silloinkaan, kun neuvosto on tehnyt päätöksiä asiavirheistä.
– Neuvoston ratkaisukäytännön mukaan olennaisia eivät ole yksittäiset ilmaisut, vaan se, saako jutusta kokonaisuutena virheellisen käsityksen jostain asiasta.

STT ei toistaiseksi muuta käytäntöään

Suomen Tietotoimisto kertoi sunnuntaina, ettei se ole ainakaan toistaiseksi muuttamassa käytäntöä sukupuolineutraalien tittelien käytöstä Aamulehden esimerkin mukaisesti. Uutispäätoimittaja Minna Holopainen totesi, että tilannetta ja asiakasmedioiden linjauksia asiassa seurataan.
STT:n mukaan se pyrkii ottamaan sukupuolten esittämisen journalismissa huomioon kaikessa työssään, niin kuvissa kuin haastateltavien valinnassa ja kielellisissä kysymyksissä.
Ylellä Aamulehden uutta linjausta poistaa sukupuolittuneet termit pidettiin sunnuntaina tärkeänä avauksena, josta on tarkoitus keskustella tällä viikolla.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten huomautti, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa kuin toisten.
Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten puhemies.

http://www.jsn.fi/uutiset/tiedotusvalineella-on-oikeus-valita-kayttamansa-ilmaisut/
https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/olemme-paattaneet-olla-kaikki-ihmisia-200395971
https://yle.fi/uutiset/3-9837294

STT

Kuvat: