Salon Vilpas ei onnistunut päihittämään Helsinki Seagullsia vieraskentällä miesten Korisliigan ottelussa. Seagullsin voittonumeroiksi kauden kärkikolmikkoon povattujen joukkueiden kohtaamisessa kirjattiin 78-72 (40-31).
Vilpas joutui pelaamaan ottelun ilman kahta tärkeää kotimaista pelaajaansa Mikko Koivistoa ja Matias Ojalaa.
Ottelun ensimmäiset kahdeksan minuuttia kulkivat lähes täysin Seagullsin hallussa. Kotijoukkue siirtyi heti alussa 8-2-johtoon, ja pari vapaata kolmen pisteen heittoa upottamalla ero olisi voinut olla suurempikin.
Vilpas sai Teemu Rannikon johdolla aikaan muutaman hyvän hyökkäyksen ja siirtyi hetkeksi vuorostaan etulyöntiasemaan (8-9). Se ilo jäi hyvin lyhytaikaiseksi.
Seagulls sai pelattua parilla syötöllä kerta toisensa jälkeen vapaita heittopaikkoja bonuskaaren taakse, ja tilanteet tulivat vieläpä sille parhaalle kaukoheittäjälle Antti Kanervolle. Kanervo onnistui nopeaan tahtiin kolmessa kolmosessa: Seagulls johti 22-11, ja näistä pisteistä peräti 18 saavutettiin kaukoheitoilla. Vilpas sai kavennettua tilanteeksi avausneljänneksen päätteeksi 23-16, mutta ongelmia tuotti korinaluspelaaja Aaron Jonesin kaksi virhettä.
Suurimmillaan yhdessätoista pisteessä käynyt kotijohto kaventui 27-21:een Juho Nenosen viidellä peräkkäisellä pisteellä. Pysyvämpää käännettä parempaan ei Vilpas kuitenkaan saanut. Kaukoheittojen onnistumisprosentti oli tässä vaiheessa heikohko, eikä niin sanottuja helppoja koreja tullut juuri lainkaan. Riku Laineen onnistunut kolmonen toi ensiapua, mutta Seagulls johti siitä huolimatta 35-24, kun pelattuna oli runsaat 16 minuuttia.
Vilpas teki kahdeksan pallonmenetystä, joista Seagulls rokotti yhteensä 11 pisteen edestä. Kotijoukkue heitti enemmän kolmosia kuin kakkosia ja onnistui niissä 44-prosenttisesti Vilppaan 25 prosentin osumatarkkuutta vastaan. Näihin faktoihin nähden Vilppaan yhdeksän pisteen puoliaikatappiota pystyi vielä pitämään siedettävänä tilanteena.
Tauolta tultaessa asetelmat muuttuivat miltei niin nopeasti kuin ne koripallo-ottelussa voivat muuttua. Rannikko onnistui kolmosessa, ja saman teki seuraavassa hyökkäyksessä Nenonen, joka kasvatti pistesaldonsa jo 15:een. Ero oli yhtäkkiä enää kolme pistettä.
Tummempaa pilveä Vilppaalle toi se, että Rannikolle tuomittiin neljäs virhe jo enne kuin kolmas neljännes oli edes puolivälissä. Tämä tiesi kasvavaa peliaikaa Aatu Kivimäelle.
Seagulls eteni Tuukka Kotin ja Alex Vaenerbergin vahvoilla suorituksilla 51-44:een, mutta vastapainoa tarjosivat Tobin Carberry ja Aaron Jones. Jälkimmäisen kori ei täydentynyt vapaaheitolla ”and1:ksi”, mutta Vilpas nousi kuitenkin tilanteeseen 51-48.
Ensimmäisellä puoliajalla muun muassa kolme pallonmenestystä tehnyt Vilppaan Javontae Hawkins onnistui korinteossa kahdesti peräkkäin, ja Vilpas siirtyi johtoon (51-52) ensimmäistä kertaa sitten aivan alkuminuuttien.
Koripalloa on luonnehdittu ”Game of Runs” -määritelmällä eli peräkkäisten pisteiden urheilulajina. Kisahallissa tästä tuli todistetta, kun Seagulls teki vuorostaan seuraavat kahdeksan pistettä. Hawkinsin kolmonen kavensi kotijohdon neljään pisteeseen ennen päätösneljännestä.
Nenonen loukkasi jalkaansa, mutta hän pääsi palaamaan nopeasti takaisin peliin. Seagulls pysyi edelleen niukahkolla erolla kuskin paikalla: 67-62, kun pelaamatta oli viisi minuuttia.
Seagullsin Derek Jacksonin kakkonen (71-62) alkoi luoda heikkoja enteitä Vilppaalle varsinkin, kun salolaisten Miikka Luosmaa epäonnistui molemmissa vapaaheitoissaan.
Vilppaassa kahteen otteeseen pelannut Seagullsin Vaenerberg vei kolmosellaan helsinkiläiset 74-64-johtoon. Carberry toi and1:lla vierailijat vielä jollain lailla peliin, kun pelaamatta oli hieman yli kaksi minuuttia.
Jonesin vaparit toivat Vilppaan viiden pisteen päähän, mutta seuraavan salolaishyökkäyksen kumpikaan heitto ei onnistunut. Näin Seagulls pääsi ratkomaan voiton vapaaheittoviivalla.
Nenonen teki Vilppaan korkeimman pistemäärän (17). Carberry ylsi 15 pisteeseen, mutta kahden pisteen heittoprosentti jäi avausottelun tapaan hyvinkin matalaksi. Seagullsin ykköstykki hyökkäyksessä oli 20 pistettä heittänyt Antti Kanervo.
Kaukoheittojen onnistumisprosentti oli lopulta molemmilla joukkueilla lähes identtinen, eikä tilastoissa ollut muutenkaan suuria eroja.
